Yksinäisyys vaikuttaa niin ihmisen psyykkiseen kuin fyysiseenkin terveyteen. Yhteiskunnallisella tasolla yksinäisyys voi johtaa myös radikalisoitumiseen, varoittaa Turun yliopiston kasvatuspsykologian apulaisprofessori ja yksinäisyystutkija Niina Junttila. Junttila vieraili Huomenta Suomessa tiistaina.
Jopa joka kymmenes suomalainen kärsii pitkäaikaisesta yksinäisyydestä. Niina Junttila muistuttaa, että yksinäinen voi olla kuka tahansa. Yksinäisyys ei tarkoita, että ihminen olisi ”luuseri” tai muita ”heikompi”.
Yksinäisyys kuitenkin näyttää korostuvan nuoruudessa ja uudelleen vanhuudessa.
– Mutta kuka tahansa voi jäädä yksinäiseksi. Se ei syrji ketään, se voi olla jokaisen oma osa, Junttila sanoo.
Lue myös: Jopa 5-vuotiaat kärsivät Suomessa yksinäisyydestä
Yksinäisyys painaa mieltä, mutta myös terveyttä.
– Sosiaalinen kipu näkyy aivoissa samoilla alueilla kuin fyysinen kipu. Se käynnistää meissä paljon erilaisia prosesseja, jotka heikentävät immuunipuolustusjärjestelmää ja lisäävät riskiä diabetekseen, dementiaan, muistihäiriöihin ja jopa ennenaikaiseen kuolemaan, Junttila kertoo.
Yhteisön tasolla suurin ongelma on radikalisoituminen
Yksinäisyys ei ole vain yksilön ongelma. Pahimmillaan syrjäytymiseen johtava yksinäisyys näkyy taloudessa, mutta myös kansallisessa turvallisuudessa.
– Yhteisön tasolla isoin ja ikävin ongelma on radikalisoituminen, Junttila sanoo.
– Jos koet, että kaikki aina satuttaa mua, niin miksei mulla olisi myös oikeus satuttaa muita. Se (yksinäisyys) vetää meitä erilleen toisistamme, hän jatkaa.
Miten yksinäisyystutkija sitten puuttuisi yksinäisyyden kitkemiseen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseen? Katso koko haastattelu videolta!