Yhtiön edustajien mukaan sosiaalisen median jätti ei ole enää samanlainen yritys kuin Cambridge Analytica -kohun aikoihin.
– Me emme myy dataa. Paitsi että se olisi väärin, se olisi myös vastoin koko liikeideaamme, vakuuttaa Facebookin Ruotsin ja Suomen yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Christine Grahn.
Kysymys on tullut jopa kiusallisen tutuksi niin Grahnille kuin muillekin sosiaalisen median jätin johtoon kuuluville. Sen jälkeen kun viime vuonna selvisi, että brittiyhtiö Cambridge Analytica oli kerännyt luvatta kymmenien miljoonien käyttäjien tietoja palvelusta ja käyttänyt niitä muun muassa vaikuttamiseen Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, keskustelu datan käytöstä on vellonut kuumana.
– Emme ole enää sama yhtiö kuin vuosi sitten. Siihen asti keskityimme vaalien turva-asioissa paljolti teknisiin asioihin, perinteiseen it-turvallisuuteen. Nyt käsitämme turvallisuuden huomattavasti laajemmin, Grahn vakuuttaa.
Laajempi käsitys näkyy muun muassa siinä, että Facebook on Grahnin mukaan kolminkertaistanut turvallisuus- ja tietosuoja-asioiden parissa työskentelevien henkilöiden määrän: kun heitä viime vuonna oli noin 10 000, häärii näiden asioiden parissa nyt noin 30 000 ihmistä.
Poliittiset mainokset kirjastoon
Tärkeä osa Facebookin läpinäkyvyyden ja vaalien turvallisuuden edistämisessä Euroopassa on tuleviin eurovaaleihin lanseerattava poliittisten mainosten kirjasto, jonka kautta kaikki käyttäjät pääsevät selaamaan Facebookissa julkaistavia vaalimainoksia. Mainokset säilyvät kirjastossa seitsemän vuotta.
– Seitsemän vuotta valikoitui ajaksi sen takia, että se on pidempi kuin esimerkiksi useimpien parlamenttien vaalien välinen toiminta-aika, tietää poliittisista ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Ella Fallows.
Eurovaalimainoksiin tulee myös merkintä siitä, kuka ne on maksanut. Tämän lisäksi kaikkien mainostajien identiteetin pitää olla Facebookin tiedossa. Uudistus koskee myös kuvapalvelu Instagramia.
Facebookin kolossaalinen menestys mainosalustana on perustunut siihen että se on halpa, helppokäyttöinen ja tuottoisa.
– Totta kai kyseessä on aina tasapainoilu. Haluamme tehdä kaikkemme läpinäkyvyyden eteen, mutta toisaalta haluamme, että käyttökokemus on mahdollisimman miellyttävä sekä käyttäjille että mainostajille.
Uudet rajoitukset eivät ole käytössä vielä tulevissa eduskuntavaaleissa. Fallowsin mukaan rajoitukset voi jo nyt halutessaan ottaa huomioon, mutta pakko ei ole.
Cambridge Analytica -kohun myötä Facebook ja etenkin sen algoritmit ovat saaneet kosolti palstatilaa. Joidenkin mielestä palvelu, jota käyttää yli kaksi miljardia ihmistä, on kasvanut hallitsemattomaksi jätiksi, jolla on lähes oma tahto.
– Meidän on ponnisteltava jatkuvasti, jotta ihmiset tulevaisuudessakin uskaltavat jättää datansa haltuumme, Fallows perustelee.