Oxfordin yliopiston ja Ludwig-instituutin syöpätutkijat ovat kehittäneet syöpärokotteen, joka perustuu Astra Zenecan koronarokotteessakin käytettyyn vektoriteknologiaan. Rokotetta on tutkittu koe-eläimillä ja kliiniset kokeet on määrä aloittaa tänä vuonna.
Rokotteen kehittäminen on kliinisiä tutkimuksia edeltävässä vaiheessa, jossa sitä on tutkittu eläinkokein. Hiirillä testattuna syöpärokote nosti syöpää tuhoavien t-solujen tasoja. T-solut ovat myös ihmisellä valkosoluja, jotka taistelevat syöpää vastaan.
Rokotteen toivotaan etenkin parantavan syövän hoidossa käytetyn immunoterapian tehoa.
Immunoterapia on hoito, jossa vahvistetaan elimistön omaa immuunireaktiota syöpää vastaan. Immunoterapia toimii osalla potilaista heikommin ilmeisesti siksi, että osalla ihmisistä T-solujen määrä veressä on alhainen.
Eläinkokeissa syöpärokotteen ja immunoterapian yhdistelmä pienensi tehokkaammin syöpäkasvaimen kokoa ja paransi hiirien selviytymismahdollisuuksia verrattuna pelkkään immunoterapiaan.
Kliiniset kokeet määrä aloittaa tänä vuonna
Tutkijoiden kehittämässä rokotteessa käytetään osittain samoja virusvektoreita, kuin Oxfordin yliopiston ja lääkeyhtiö Astra Zenecan kehittämässä koronarokotteesssa.
Astra Zenecan koronarokote perustuu teknologiaan, jossa ihmiselle vaaraton kuljettajavirus kuljettaa koronaviruksen piikkiproteiinin valmistusohjeen ihmisen soluille. Astra Zenecan koronarokotteen valmistamiseen ei siten tarvita elävää koronavirusta.
Lue myös: Jos Astra Zenecan ottaminen mietityttää, kannattaa THL:n Nohynekin mukaan suhteuttaa hyödyt ja haitat
Yleisin vektorirokotteiden kuljettajavirus on adenovirus, jota käytetään myös Astra Zenecan koronarokotteessa. Adenovirus aiheuttaa luonnossa enimmäkseen hengitystieinfektioita, kuten flunssaa. Koronarokotteen adenovirus on käsitelty niin, että se on elimistölle harmiton eikä se lisäänny ihmisen elimistössä.
Tutkijoiden tavoitteena oli kehittää rokote, joka kohdistuisi kahteen tuumoriantigeeniin, eli proteiinehin, joita esiintyy syöpäkasvaimissa. Tarkemmin syöpärokotteen kohteena ovat MAGE-A3 and NY-ESO-1 proteiinit, joita esiintyy useissa eri syöpäsoluissa.
Oxfordin yliopiston mukaan syöpärokotetta on ilmeisesti tarkoitus antaa potilaille, jotka ovat jo sairastuneet syöpään.
Tutkijoiden mukaan kliiniset kokeet ihmisllä aiotaan aloittaa myöhemmin tänä vuonna. Kliinisissä kokeissa 80:lle keuhkosyöpää sairastavalle annetaan syöpärokotteen ja immunoterapian yhdistelmähoitoa.