Tällä hetkellä valloillaan oleva koronapandemia ei ole ensimmäinen eikä varmasti viimeinen pandemia, jonka maailma on kohdannut tai tulee kohtaamaan.
Tutkijat varoittavatkin nyt, että maailman suurimman sademetsän, Amazonin, tuhoaminen saattaa ruokkia uuden pandemian syntymistä.
Eläinlääkäri ja tutkijaprofessori Alessandra Nava on jo vuosien ajan kerännyt tutkimusryhmän kanssa Amazonissa biopankkia kartoittaakseen sademetsässä olevia viruksia.
Hän toteaa Greenpeacen Unearthed-sivustolle, että hänelle ei tullut yllätyksenä viruksen leviäminen villieläimestä ihmiseen.
– Osasimme odottaa tämän kaltaista pandemiaa, hän sanoo.
Kun ihminen tunkeutuu luontoon, myös luonto tulee automaattisesti lähemmäs ihmistä
Uusien tautien ja virustartuntojen riski on tutkijoiden mukaan aina todella suuri, kun ihmiset menevät uusille ja koskemattomille alueille. Esimerkiksi syvälle trooppisiin sademetsiin.
Lue myös: Koronavirus runtelee Brasiliaa: Satoja kuollut tautiin vuorokauden aikana – Epidemian aikana sademetsää kadonnut viiden Helsingin verran
Brasiliassa raivataan tälläkin hetkellä valtavia määriä sademetsää ja maan presidentti toivoo pian saavansa voimaan lainsäädännön, jonka mukaan Amazonin alueet voitaisiin muuttaa laitumiksi ja peltoalueiksi. Tutkijat varoittavat, että suuret ja nopeat hakkuut lisäävät pandemioiden riskiä entisestään.
– Amazonissa on valtava luonnon monimuotoisuus, ja kun ihminen jättää sinne jalanjälkensä kaupungistumisen, tieverkostojen, metsien raivaamisen ja teollisuuden kuten hakkuiden ja kaivostoiminnan kautta, niin siinä teille on valmiina kaikki ainekset reseptiin virusten leviämisestä, toista biopankkia aiemmin ylläpitänyt Kalifornian lääketieteen yliopiston vanhempi johtaja ja ihmisten ja eläinten välisen terveysrajapinnan asiantuntija David Wolking sanoo.
Toisin sanoen, kun luonnon elintilaa raivataan, niin luonto tulee automaattisesti lähemmäs ihmisiä.
Lue myös: 5 koronafaktaa: Mistä eläimestä korona on peräisin? Saako sairastunut immuniteetin? Onko korona jo ehtinyt muuntua?
Ruotsalaisen Lundin yliopiston Amazon-asiantuntija ja kestävän kehityksen tutkija Torsten Krause korostaa Aftonbladetille, että Amazonia on tutkittu vasta todella vähän ja siellä on vielä paljon sellaista, mitä ei ymmärretä.
– Kun häiritään luonnon omaa vuorovaikutusta, niin emme tiedä millaisia seurauksia sillä on ja miten se vaikuttaa ihmisiin pitkällä tähtäimellä, hän sanoo.
Hän muistuttaa, että muutama vuosi sitten sademetsien hakkuut aiheuttivat Ecuadorissa raivotaudin puhkeamisen, kun tilanne houkutteli paikalla tautia kantavia lepakoita. 1990-luvun lopulla Malesiassa nipah-virus puolestaan levisi lepakoista sikojen kautta ihmisiin.
"Todelliset muutokset voivat tapahtua tällaisilla hetkillä"
Emoryn yliopiston tartuntatauteihin erikoistunut tohtori Thomas Gillespie huomauttaa Unearthedissa, että ihmiset ovat täysin riippuvaisia luonnosta ja olemme itse aiheuttaneet oman haavoittuvaisuutemme. Hänen mukaansa ihmisillä on paha tapa olla ajattelematta asioiden seurauksia, jotka voivat olla kaukana tulevaisuudessa.
Lue myös: "Se ei ole mikään kaunis kuolema – kun oireet alkavat, mitään ei ole tehtävissä" – virustutkija kertoo, miksi lepakko on viimeinen eläin, johon ihmisen kannattaa koskea
– Neljä kuukautta sitten pandemiat eivät vaikuttaneet kenestäkään tärkeiltä eivätkä ihmiset olleet haavoittuvassa asemassa. Nyt covid-19 -pandemia vaikuttaa ihmisin kaikin tavoin – osakemarkkinoihin, elämänlaatuun, terveyteen, rakkaisiimme – nyt se onkin tärkeää ja olemme haavoittuvaisia, hän toteaa.
– Todelliset muutokset voivat tapahtua juuri tällaisilla hetkillä. Tärkeintä on varmistaa, että tämä kriisi saa aikaan muutoksia yhteiskunnallisissa ja ympäristöratkaisuissa sen sijaan, että lujitamme pinttyneitä järjettömyyksiä.