Työsuhdeautojen verotukseen kaavaillaan muutosta – hyödyttäisi erityisesti pk-seudulla asuvia varakkaita miehiä

Hallitus kaavailee muutosta työsuhdesähköautojen verotusarvoon.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoja lakiluonnoksesta, joka muuttaisi työsuhdeauton verotusarvoa.

Ehdotuksen perusteella työsuhdeauton verotusarvo laskisi määräaikaisesti 170 eurolla kuussa, jos auto ei tuota ajon aikana hiilidioksidipäästöjä. Käytännössä kyse on siis täyssähköautoista.

Työnantajalta saatu autoetu on veronalaista palkkaa. Verotuen voidaan arvioida kohdentuvan pitkälti niille väestöryhmille, jotka ovat nykyisin autoedun piirissä.

– Autoetu kohdistuu voimakkaasti hyvätuloisille henkilöille. Autoedun saajista ylimpään tulokymmenykseen kuuluu 80 prosenttia ja toiseksi ylimpään tulokymmenykseen 12 prosenttia, kerrotaan hallituksen esitysluonnoksessa.

Esitysluonnoksen mukaan kaikkein kovimpaan tuloluokkaan kuuluvien osuus olisi luultavasti sitäkin suurempi verotuesta hyötyvien joukossa.

– Voidaan olettaa, että sähköautojen verotukea hyödyntävistä henkilöistä vielä suurempi osuus kuuluisi ylimpään tulokymmenykseen kuin autoedun saajista yleensä, koska täyssähköautojen keskihinta on ainakin toistaiseksi ollut varsin korkea ja edullisten sähköautojen tarjonta on ollut melko vähäistä.

Miesten osuus autoedun saajista on noin kolme neljäsosaa, ja ne kohdistuvat vahvasti kaupunkialueille. Autoedun saajista 39 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla.

Muutos koskisi sekä vapaana autoetuautona että käyttöetuna annettavia työsuhdeautoja.

Verotulot putoaisivat miljoonilla

Hankkeen vastuuministeri on valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk), ja se on määrä esitellä valtioneuvostossa lokakuussa. Asiaa käsitellään hallituksen budjettiriihessä syyskuussa.

Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteena on lisätä päästöttömien autojen osuutta työsuhdeautoista ja näin vähentää liikenteen päästöjä. Määräaikainen verotuki olisi voimassa vuosien 2021–2023 verotuksessa. Tuki koskisi autoja, jotka on ensirekisteröity Suomeen vuoden 2019 jälkeen.

Valtiovarainministeriö arvioi, että muutos vähentäisi verotuloja kolmessa vuodessa yhteensä noin 6 miljoonaa euroa.

Lue myös:

    Uusimmat