Suomen raja-alueilla on Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkijan arvion mukaan noin neljäs–kolmasosa Ukrainan rajoilla olevista venäläisjoukoista.
Maanpuolustuskorkeakoulun erikoistutkija, majuri Jukka Viitaniemi arvioi raja-alueilla olevan noin 25 000 venäläissotilasta.
Ukrainan rajoilla on eri tahojen arvioiden mukaan noin 100 000 venäläissotilasta. Esimerkiksi BBC arvioi jutussaan viime tiistaina, että Ukrainan etelä-, pohjois- ja itäpuolella on venäläisiä joukkoja noin 100 000–130 000 sotilasta.
Suomella on yhteistä rajaviivaa Venäjän kanssa noin 1340 kilometriä. Ukrainalla rajaviivaa on Venäjän kanssa hieman enemmän, runsaat 1570 kilometriä.
Lue myös: Tällaista sotakalustoa Venäjä on tuonut Ukrainan rajan tuntumaan – Iskander-ohjuksia mukana sotaharjoituksissa
Arvion teko vaikeaa
Viitaniemi korostaa, että arvion tekeminen on hyvin haastavaa. Arvioon vaikuttaa paitsi se, kuinka yksityiskohtaista ja tarkkaa laskelmaa tehdään, myös se, mikä ylipäänsä katsotaan Suomen rajan läheisyydeksi.
Oman haasteensa arvioiden tekemiseen on tehnyt se, että Venäjällä sotilaspiirien kokoonpanot ovat vuosien saatossa muuttuneet, mikä osaltaan vaikeuttaa laskelmien tekemistä.
– Läntisen sotilaspiirin vahvuus on kaikkinensa 400 000 miestä, joka vastaa 40 prosenttia Venäjän asevoimien kokonaisvahvuudesta. Tästä pitäisi arvioida, paljonko Suomen rajalla on joukkoja, ja tärkein kysymys: Millaisia joukkoja arviointiin otetaan mukaan, Viitaniemi kertoo.
Lue myös: Näin venäläisessä mediassa pönkitetään egoa ja syyllistetään Natoa: "Venäjän armeija on maailman vahvin"
Venäjän kalustoa modernisoitu
Isoja muutoksia Suomen rajoilla olevissa joukoissa ei ole Viitaniemen mukaan tapahtunut. Vuonna 2014 Alakurttiin eli Kemijärven Sallan korkeudelle perustettiin muutaman tuhannen miehen arktinen moottorisoitu jalkaväkiprikaati. Muuten joukkojen määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Sen sijaan varustautumisessa on tapahtunut kehitystä.
– Uusia modernia asejärjestelmiä on tullut, se on ihan selvä, kuten ilmatorjuntaohjusjärjestelmiä ja uusia hävittäjiä, Viitaniemi arvioi.
Hän arvioi, että järjestelmien teknisen kehityksen ja paranemisen myötä on mahdollista, että tarvittavien joukkojen määrä pienenee, kun asejärjestelmät ovat kantavampia, tarkempia, suorituskykyisempiä tai muuten tehokkaampia.
– Arvio on, että joukkojen määrä on pysynyt hyvin samana, mutta se tekninen suorituskyky on selvästi parantunut.
Lue myös: Presidentti Niinistö valtiopäivien avajaisissa: "Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa" – kiirehtii varautumista uudenlaisiin uhkiin
Suomen rajojen tuntumassa noin 25 000 miestä
Viitaniemi laskee viisi prikaatia Suomen rajan läheisyydessä pohjoisesta etelään. Lukuun lasketaan maalla tai maavoimien tapaan taistelevat joukot, joiden vahvuuksiin lisätään lopuksi muut aselajit.
Pohjoisin mukaan laskettu joukko on pohjoiseen laivastoon kuuluva 61. erillinen merijalkaväkiprikaati. Pohjoiseen laivastoon kuuluu lisäksi 200. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati Murmanskin Petsamossa.
Alakurtissa on jo mainittu 80. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati ja Karjalan kannaksella Kamenkassa 138. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati. Viron rajalla Lugassa on 25. erillinen moottoroitu jalkaväkiprikaati.
Kun näihin lueteltuihin prikaateihin lasketaan mukaan tykistöjoukkoja ja muut aselajit, tulee joukkojen vahvuudeksi Viitaniemen arvion mukaan noin 20 000–30 000 sotilasta.
Kun vuonna 2000 Leningradin sotilaspiirin maavoimien vahvuus oli Viitaniemen saamien mediatietojen mukaan noin 32 000 sotilasta, vaikuttaa luku pysyneen jo pitkään samassa kokoluokassa.
Lue myös: Puolustusvoimien komentaja MTV:lle: Venäjän ja lännen suhde näkyy hyvin poikkeuksellisena sotilaallisena toimintana – Lähettyvillä ei ole mitään, joka Suomea uhkaisi
Katso Puolustusvoimain komentaja kenraali Timo Kivisen haastattelu videolta! Juttu jatkuu videon jälkeen.
15:49
Suomen rajoilla vähemmän joukkoja
Viitaniemi korostaa arvion suuntaa-antavuutta ja haastetta valita joukot, jotka sisällyttää laskelmaan. Lugasta etelään sijaitseva Pihkovan 76. ilmarynnäkködivisioona on jätetty laskuista pois, minkä lisäksi joku voisi laskea mukaan myös osia pohjoisen laivaston tai vaikkapa Itämeren laivaston henkilöstövahvuudesta.
– Mikä lasketaan Suomen suunnaksi? Jos lasketaan kaikki joukot Pietarista Pohjois-Kuolaan, niin tulee vähän eri luvut, hän sanoo.
Viitaniemen mukaan on huomionarvoista, että Suomen raja-alueella on vain prikaateja, ei lainkaan moottoroitua jalkaväkidivisioonaa, joka olisi selkeästi prikaatia suurempi.
– Se on merkillepantavaa, koska muissa ilmansuunnissa on divisioonia.
Viitaniemen mukaan Suomen vastaista rajaa verrattaessa muihin osiin Venäjän huomaa, että Suomen suunnalla on ollut jo pidempään vähemmän joukkoja. Esimerkiksi täältä etelään mennessä joukkojen määrät kasvavat.
Lue myös: MTV seuraa Ukrainan kriisiä tässä artikkelissa
Video: Vuosisatojen historia ja Putinin mieli – kolme syytä, miksi Venäjä on niin kiinnostunut Ukrainasta.
