Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta ovat pitäneet tänään ylimääräiset kokoukset Itämeren kaapelivaurioiden vuoksi.
Valiokuntien kokoukset järjestettiin perätysten aamupäivällä. Kokouksissa kansanedustajat kuulivat viranomaisia ajankohtaisesta tilanteesta.
Viranomaiset ovat toimineet Itämeren kaapelirikkotapauksessa erinomaisesti, sanovat eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.).
– Valiokunta totesi kiitollisuudella sen, että viranomaistoimet ovat olleet rapsakoita ja tehokkaita, Koskinen sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa perjantaina.
Haettava keinoja tehokkaampaan estämiseen
Kansanedustajat kommentoivat asiaa julkisuuteen niukasti, sillä he eivät voineet kertoa kuulemistaan tiedoista. Valiokunnat kuulivat asiantuntijoita esimerkiksi keskusrikospoliisista ja Puolustusvoimista.
Koskisen mukaan ulkoasiainvaliokunta keskusteli myös mahdollisista toimista ja säädöstarpeista Suomessa ja EU:ssa, joilla vastaavia tapahtumia estettäisiin tulevaisuudessa.
– Meidän pitää hakea keinoja, joilla hybridivaikuttamisen muotoja ennaltaehkäistään ja pystytään tehokkaammin estämään, Koskinen sanoi.
Koskinen ei kuitenkaan tarkentanut vielä, millaisia nämä keinot voisivat olla. Hän sanoi odottavansa esityksiä näistä hallitukselta.
Valiokunnan kokous kesti noin tunnin pidempään kuin aiemmin ilmoitettiin. Koskisen mukaan kesto johtui siitä, että ajankohtaisesta teemasta oli paljon kysymyksiä. Valiokunta jatkaa teeman parissa ensi viikolla, kun ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) tulee kuultavaksi.
Ei yksityiskohtia julkisuuteen
Kansanedustajat kommentoivat tapahtumia medialle kokousten jälkeen. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) totesi heti tiedotustilaisuuden alkuun, että yksityiskohtia tilanteesta ei voida julkisuuteen avata.
Kuvassa oikealla Jukka Kopra ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).
Viranomaisten toiminta sai kuitenkin kehuja. Kopra ei voinut kommentoida sitäkään, onko viranomaisten kuulemisissa tullut esille mitään yllättävää tietoa.
– Valalaulussa taidetaan sanoa, että "Ollos huoleton, poikas valveil on", ja näin voidaan todeta myös tämän casen osalta. Viranomaiset toimivat erittäin hyvällä tavalla yhteen yli ministeriöiden, yli hallinnonalojen, totesi puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.).
Savolan mukaan puolustusvaliokunta sai hyvin kattavan kuvan tilanteesta. Savolainen kiitteli viranomaisia myös siitä, että viimeisimmästä tapahtumasta on tiedotettu mediallekin hyvin.
Myös Kopran mukaan hänelle jäi luottavainen olo kokouksesta.
– Tämä tapahtumien kulku osoittaa, että meillä on erittäin hyvät viranomaiset ja erittäin hyvä toimintakyky tällaisissa yllättävissäkin tilanteissa. Homma hoituu määrätietoisesti ja täsmällisesti lakiin perustuen. Kouluarvosanaksi voi antaa 10+.
Vasemmalta oikealle: Timo Furuholm (vas.), Hanna Holopainen (vihr.), Miko Bergbom (ps.), Mikko Savola (kesk.), valiokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.), Jarno Limnell (kok.), Jani Kokko (sd.) ja Otto Andersson (r.) eduskunnan puolustusvaliokunnan ryhmävastaavien mediatilaisuudessa 3. tammikuuta.
Sinisilmäisyyttä infran julkisuudessa – tänne varjolaivaston uhka kohdistuu
Savolan mukaan infrastruktuurin julkisuutta koskevassa asiassa on ollut Suomen yhteiskunnassa sinisilmäisyyttä.
– Kannustamme hallitusta lujasti siihen, että alueiden ja kuntien varautumissuunnitelmissa otetaan huomioon, ettei kaikkea välttämättä tarvitse julkisuuteen laittaa, missä mikäkin kaapeli tai putki sijaitsee. Ne ovat elintärkeitä meille tulevaisuuden kannalta.
Kopra toteaa, että Venäjän varjolaivaston suurin uhka liittyy ympäristöön:
– Näkemykseni mukaan suurin uhka tästä varjolaivastosta on ympäristöriskin ja öljyvahingon uhka. Näissä kuljetetaan kuitenkin mittavia määriä öljyä tai polttoaineita. Sellainen vuoto Suomenlahdella olisi ympäristökatastrofi, Kopra toteaa.
Savola huomauttaa, että Suomeen ei edelleenkään kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.
– Puolustus ja pelote, sitä on pystytty edelleen Naton myötä vahvistamaan. Se on toki Suomessa ollut erillä hyvällä tasolla tähänkin saakka. Kansalaiset voivat olla murehtimatta tämän asian suhteen. Puolustusvoimat ja me osana puolustusliittoa pystymme kyllä huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta.
Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
1:55
Kuinka suuri uhka Venäjän varjolaivasto on Suomelle? Puolustusvaliokunta arvioi.
Hybridivaikuttamiseen valmistaudutaan
Savolan mukaan Suomessa varaudutaan hybridivaikuttamiseen.
– Se on se iso kysymys tällä hetkellä. Venäjän raakalaismainen hyökkäyssota [Ukrainassa] on ollut käynnissä pian jo kolme vuotta. Tässä mielessä ei ole viime kaudesta muuttunut tuokaan tilanne, mikä sen suhteen on.
Kopran kertoo puolustusvaliokunnassa ei ole toistaiseksi sovittu uusista kokouksista.
– Tarvittaessa voimme kokoontua hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Tällä hetkellä suunnitelman mukainen seuraava kokous on sitten helmikuun alussa kun eduskunnan istuntotauko päättyy. Nähtäväksi jää toteutuuko tämä.
17:11
Puolustusvaliokunta avasi Itämeren turvallisuustilannetta tiedotustilaisuudessa 3. tammikuuta.