Ulkoministeriö: Thaimaalaisille marjanpoimijoille ei myönnetä viisumeita kesäksi

Keskeytys koskee kaikkia hakijoita Suomen Bangkokin suurlähetystön toimipiiriin kuuluvissa maissa, eli Thaimaassa, Kambodzhassa ja Myanmarissa, ulkoministeriö kertoo. 

Tämä tarkoittaa sitä, ettei näistä maista tuleville luonnonmarjanpoimijoille myönnetä Schengen-viisumeja kesän satokaudeksi.

– Syy on se, ettei ole enää lain edellytyksiä myöntää niitä. Kyseessä ei ole poliittinen päätös, kertoi lehdistötilaisuudessa ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.

Väärinkäytökset ovat systeemisiä

Viisumin myöntäminen luonnonmarjanpoimintaan on perustunut oletukseen, että poimijat tulevat maahan turismiin verrattavassa tarkoituksessa, keräävät marjoja jokaisen oikeudella ja voivat vapaasti myydä keräämänsä luonnontuotteet. 

Ulkoministeriön mukaan on kuitenkin ilmeistä, ettei alalla vallitseva käytäntö vastaa tätä oletusta. Ulkoministeriön tietoon on tullut esimerkiksi, että luonnonmarjankerääjien kanssa on yleisesti tehty työsopimuksia.

– Alalla esiintyvät väärinkäytökset ovat systeemisiä. Ne ovat alalla enemmän sääntö kuin poikkeus.

Ulkoministeriön mukaan viisumiharkinnassa on otettava huomioon hyväksikäytön ja ihmiskaupan ilmeinen ja vakava riski.

Poimijoiden asemaa säätelee tällä hetkellä niin sanottu marjalaki. Luonnontuotteiden kerääjien, kuten marjanpoimijoiden, ei katsota olevan työsuhteessa vaan toimivan eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan.

Tannerin mukaan suomalaisille marjayhtiöille järjestettiin aiemmin tänään päätöksestä keskustelutilaisuus.

Lue myös: Valio ja suuret kaupparyhmät ovat edelleen ostaneet marjoja ihmiskaupasta epäillyiltä marjayrityksiltä

Myönnettyjen viisumien määrä laski

Ulkoministeriö tiukensi viime vuoden helmikuussa merkittävästi luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemusten käsittelyä koskevaa ohjeistusta. Ulkoministeriön Tannerin mukaan luonnonmarjapoimijoille myönnettiin viime vuonna kaksituhatta viisumia, kun vuotta aiemmin viisumeita myönnettiin vielä neljätuhatta.

Esimerkiksi turistiviisumin ehtoihin kuuluu, että on oltava riittävä varallisuus, jolla pystyy kustantamaan elämisen Suomessa.

– Kriteerien soveltaminen siihen on osoittautunut mahdottomaksi.

Satokauden jälkeen ulkoministeriö teki perusteellisen arvion Schengen-viisumien myöntämisen edellytyksistä. Arviossa on otettu huomioon toissa vuoden satokauteen liittyvät vakavat rikosepäilyt.

Ulkoministeriön mukaan hallituksen tavoitteena on löytää luonnonmarjanpoimijoiden maahantuloon toimiva pitkän aikavälin ratkaisu satokaudesta 2025 eteenpäin.

Muiden kuin luonnonmarjanpoimijoiden viisumihakemusten vastaanotto ja käsittely jatkuu Bangkokin suurlähetystössä normaalisti.

Työ- ja elinkeinoministeriön maahanmuuttojohtajan Sonja Hämäläisen mukaan ministeriö ei ole ollut yhteydessä Thaimaan viranomaisiin päätöksestä.

– He ovat varmasti tietoisia, että tällainen muutos on tulossa.

Lue myös: Marjafirma kiistää thaimaalaisten ihmiskaupan – "Olen toiminut vilpittömällä mielellä"

Päätös tuli yllätyksenä toimialalle

Ulkoministeriön päätös keskeyttää viisumihakemusten vastaanotto tuli yllätyksenä marja-alalle.

– Tämä oli aika shokkipäätös, toteaa STT:lle luonnontuotealan toimialajärjestön Arktiset Aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen.

Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti tammikuussa, että se on tilannut huhtikuussa valmistuvan selvityksen luonnonmarjoja keräävien ulkomaalaisten aseman parantamisen ratkaisuvaihtojen taloudellisista vaikutuksista.

Partasen mukaan järjestö oli käsityksessä, että vasta selvityksen valmistumisen jälkeen olisi mietitty jatkotoimenpiteitä, jotka astuisivat voimaan vuonna 2025.

– Olemme toivoneet, että viranomaisratkaisuja tehdään yhteistyössä toimialan kanssa. Tämä on nyt kuitenkin ihan viranomaistyönä tehty ratkaisu. Tässä ei ole kuunneltu toimialaa eikä poimijoita.

Partanen myös huomauttaa, etteivät toimialalla epäillyt väärinkäytökset koske koko marjanpoiminta-alaa. Hänen mukaansa valtaosa poimijoista on täysin tyytyväisiä olosuhteisiin, kohteluun ja ansioihin eivätkä he halua muuttaa toimintamallia.

Lue myös: Polarican ex-toimitusjohtajalle syytteet 77 törkeästä ihmiskaupasta

Laajaa riistoa ja hyväksikäyttöä

Thaimaalaisiin marjanpoimijoihin epäillään kohdistuneen laajaa riistoa ja hyväksikäyttöä Suomessa. Syyttäjä nosti tammikuussa syytteen Kiantaman toimitusjohtajaa Vernu Vasuntaa vastaan yhteensä 56 törkeästä ihmiskaupasta. Syytteen sai myös Vasunnan thaimaalainen liikekumppani.

Syyte koskee thaimaalaisia marjanpoimijoita, jotka on saatettu luonnonmarjojen keräämistä sisältävään pakkotyöhön ja muihin ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Epäillyt teot tapahtuivat toissa vuonna eri puolilla Suomea.

Helmikuussa syyttäjät nostivat Polarica Marjahankinta Oy:n entistä toimitusjohtajaa Jukka Kristoa vastaan syytteet 77 törkeästä ihmiskaupasta. Samat syytteet sai Kriston thaimaalainen liikekumppani.

Kiantamaa ja Polaricaa yhdistää thaimaalainen liikekumppani, jonka yritystä kumpikin on käyttänyt saadakseen poimijoita Suomeen.

Epäillyt ovat kiistäneet syyllisyytensä.

Poliisi epäilee ihmiskauppaa myös kolmannessa suuressa marja-alan yhtiössä. Arctic Group -yritysten toimitusjohtaja Janne Naapanki vangittiin lokakuun alkupuolella Pohjois-Savon käräjäoikeudessa epäiltynä ihmiskaupasta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus on sittemmin jatkanut vangitsemista.

Kolmen yhtiön liikevaihdot olivat viimeisimpien tilinpäätösten mukaan noin 10–20 miljoonan euron luokkaa. Polarica teki tappiota ja Kiantama vaatimattoman tuloksen. Arctic Internationalin tilikausi oli neljä kuukautta muita pidempi. Sen liiketulos oli reilusti yli miljoona euroa.

Lue myös: Pystyisitkö samaan? Himopoimija Tommi kerää mustikkaämpärin tunnissa ja neljä päivässä: "Jos siitä mennään yli, niin se rupeaa liikaa tuntumaan työltä"