USA:n ukrainalaisilla piinaava ongelma: Trump vai Harris?

Ukrainalaisamerikkalaiset ovat perinteisesti olleet kallellaan republikaaneihin, mutta Trumpin linja on saanut monet muuttamaan mieltään.

Keskellä rauhallista maalaistietä Pennsylvanian itäosassa vastaan tulee Ukrainan lipun väreillä koristeltu kyltti. Se johdattaa pitkänomaisen rakennuksen luo, jonka sisäänkäynnin luona liehuvat Ukrainan ja Yhdysvaltain liput. Kyseessä on Ukrainian Homestead, Lehightonissa sijaitseva ukrainalaisamerikkalaisten kulttuurikeskus, maatila ja kohtaamispaikka.

Jo 1950-luvulla perustettu keskus on saanut uutta virtaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Keskuksen johtokuntaan kuuluva Paula Holoviak, 61, kertoo, että keskuksen saamissa lahjoituksissa tuli selvä piikki, kun sota alkoi.

– Yhdysvaltalaiset, siis ei-ukrainalaistaustaiset, olivat hyvin avuliaita. Ja ovat edelleen. He kunnioittavat Ukrainan kansaa itsensä puolustamisen ja sinnikkään taistelemisen ansiosta, Holoviak kertoo.

– Ukrainalaiset tekevät uhrauksia, jotta minun poikieni ei tarvitse. Minulla on kaksi armeijaikäistä poikaa, 16- ja 22-vuotiaat.

Republikaaniäänestäjien dilemma

Presidentinvaalien tärkeimmässä vaa'ankieliosavaltiossa Pennsylvaniassa on suhteessa asukaslukuun yksi Yhdysvaltain suurimmista ukrainalaisyhteisöistä, noin 0,8 prosenttia osavaltion väestöstä. Etenkin Pennsylvanian itäosassa ukrainalaisväestön määrä on huomattava, ja alueella ajaessa näkee useita kultakupolisia ukrainalaiskirkkoja.

Ukrainian Homesteadin naapurissa sijaitsevassa Schuylkillin piirikunnassa ukrainalaisamerikkalaisten osuus on suurin koko maassa.

Holoviakin mukaan alueen ukrainalaisväestö on perinteisesti äänestänyt pääasiassa republikaaneja.

– Nyt heillä on kuitenkin dilemma. Meillä oli täällä pöydän ääressä joukko ihmisiä, jotka sanoivat, että normaalisti he äänestäisivät republikaaneja. Mutta tänä vuonna he eivät voi tehdä niin, johtuen Donald Trumpin suhtautumisesta Ukrainaan.

Vaikka republikaanitkin ovat tuominneet Venäjän hyökkäyksen, on puolueen sisällä paljon nihkeyttä Ukrainan aseellisen tukemisen suhteen. Trumpin moni katsoo suhtautuvan liian suopeasti Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin.

Tilannetta on Holoviakin mukaan pahentanut Trumpin varapresidenttiehdokkaaksi valitsema J.D. Vance, joka vastusti senaatissa aseavun antamista Ukrainalle.

– Ukrainalaistaustaisten ykkösprioriteetti juuri nyt on Ukraina. Tiedän, että muulle maalle se on talous tai rajan tilanne. Mutta ukrainalaisamerikkalaisille Ukraina on ykkösprioriteetti. En ole kuullut yhdenkään ukrainalaisen mistään sukupolvesta sanovan muuta.

Holoviakin mukaan monien ukrainalaisamerikkalaisten republikaanimyönteisyys juontui puolueen ulkopoliittisesta linjasta.

– Republikaanit olivat hyvin kommunistivastaisia, Ukraina-myönteisiä, vahvan Yhdysvaltain asevoimien ja Naton kannalla. En tiedä mitä sille republikaanipuolueelle tapahtui. 

Video! MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Mari Karppinen raportoi Pennsylvaniasta. Kamala Harrisin kannatus on supistunut mustien ja latinomiesten keskuudessa.

Sodan jaloista Pennsylvaniaan

Ukrainalaisia muutti Pennsylvaniaan alkujaan 1900-luvun vaihteessa, pääasiassa niiltä Ukrainan alueilta jotka tuolloin kuuluivat Itävalta-Unkariin. Monet ukrainalaisista tulivat työskentelemään alueen hiilikaivoksiin. Alueella on yhdet maailman suurimmista kivihiilivarannoista.

– Jalkojemme alla olisi edelleen hiilivarantoja 500 vuodeksi, jos niitä haluttaisiin käyttää, Holoviak kertoo.

Lisää siirtolaisaaltoja tuli ennen ja jälkeen toisen maailmansodan. Paikallinen ukrainalaisyhteisö osti 1950-luvulla maapläntin, josta tuli Ukrainian Homestead. Nykyään tilalla järjestetään paljon erilaisia kulttuuritapahtumia. Sodan aikana järjestö on myös koordinoinut humanitaarista apua Ukrainaan ja majoittanut ukrainalaissiirtolaisia.

Kaikkiaan 140 hehtaarin tilan perukoilta löytyy myös 1960-luvulla rakennettu kreikkalaiskatolinen kappeli.

Yksi toista maailmansotaa Yhdysvaltoihin paenneista ukrainalaisista on Eugenia Podolak, 87, joka toimii vapaaehtoisena Ukrainian Homesteadissa. Hän syntyi vuonna 1937 silloisessa Puolassa alueella, joka on nykyään Länsi-Ukrainaa. Hänen perheensä pakeni sodan ja miehityksen jaloista ja päätyi 1940-luvun lopulla Pennsylvaniaan.

– Meillä ei ollut minkään maan passia. Kun meiltä kysyttiin kansallisuuttamme, ja sanoimme, että olemme ukrainalaisia, meille sanottiin, ettei sellaista olekaan kuin Ukraina. Olette venäläisiä tai puolalaisia, meille sanottiin. Meidän täytyi taistella sen puolesta, että olimme ukrainalaisia, Podolak kertoo.

Hän sai Yhdysvaltain kansalaisuuden 1950-luvulla republikaanipresidentti Dwight Eisenhowerin aikana. Podolak kertoo äänestäneensä aina republikaaneja, eikä aio muuttaa nytkään linjaansa.

– Kun Trump oli presidenttinä, ei ollut sotaa. Ukraina oli vapaa, Podolak sanoo.

Lobbausta Ukrainan puolesta

Politiikan professorina Kutztownin yliopistossa työskentelevä Holoviak itse on syntynyt Yhdysvalloissa, mutta hän on ukrainalaistaustainen molempien vanhempiensa puolelta, ja puhuu ukrainaa. Myös hänen poikansa puhuvat ukrainaa.

Holoviak kertoo joutuneensa koko elämänsä ajan selittämään amerikkalaisille, mikä Ukraina on.

– Sodan alettua kaikki ovat viimein oppineet, mikä ja missä Ukraina on.

Sodan aikana hän ja moni muukin ukrainalaisamerikkalainen on lobannut ahkerasti Ukrainalle annettavan sotilasavun puolesta. Kun Joe Bidenin hallinnon kymmenien miljardien dollarin apupaketti Ukrainalle oli kuukausien ajan jumissa kongressissa, Holoviak kertoo soittaneensa kahdesti päivässä edustajainhuoneen republikaanipuhemies Mike Johnsonin toimistoon.

– Jätin aina jonkin viestin. Esimerkiksi että Jumala tarkkailee meitä. Odotin että FBI ilmaantuisi ovelleni ja pidättäisi minut hänen ahdistelemisestaan, Holoviak nauraa.

Johnson taipui lopulta viime keväänä Ukraina-avun hyväksymisen kannalle. Hänen perusteluissaan nousi esiin muun muassa argumentti, jonka mukaan ukrainalaiset laittavat omat poikansa rintamalle, jotta amerikkalaisten ei tarvitsisi.

– Kun kuuntelin hänen puheitaan kongressissa, ajattelin että juuri noinhan minä käskin sinun puhua.

Holoviakin mukaan paikallinen kongressiedustaja, republikaani Dan Meuser ei edes suostunut tapaamaan ukrainalaisyhteisön edustajia.

Ongelmat alkoivat ennen Trumpia

Trump on sanonut, että saa Ukrainan sodan loppumaan ensimmäisenä päivänään presidenttinä, jos voittaa vaalit. Holoviak on skeptinen tämän suhteen.

– Hän tekisi sopimuksen, jossa Ukraina joutuisi luovuttamaan Krimin, Luhanskin ja kaikki ne alueet.

Myönteisenä Holoviak pitää sitä, että Trumpkaan ei pystyisi katkaisemaan jo hyväksytyn avun lähettämistä Ukrainaan.

– Aseiden ja muun avun virta jatkuu, vaikka hän olisi presidenttinä, koska ne sopimukset on jo tehty. Presidentillä ei ole valtaa kumota niitä.

Holoviak ei pidä Trumpista ja sanoo, ettei kenelläkään republikaanipoliitikolla ole kahden kesken hyvää sanottavaa tästä. Ukrainan nykyisestä ahdingosta hän kuitenkin syyttää myös Trumpia ennen presidenttinä ollutta Barack Obamaa. Krimin valtaus tapahtui ja sota Itä-Ukrainassa alkoi Obaman ollessa Valkoisessa talossa.

– Ajoimme Ukrainan asiaa vuonna 2014, kun Krim vallattiin. Kävimme lobbaamassa senaattorien toimistoissa ja niin edelleen. Barack Obama ei halunnut antaa silloin Ukrainalle puolustusaseistusta. Obaman jahkailu sai Putinin ajattelemaan, että hän voi tehdä näin.

Lue myös:

    Uusimmat