Vakavalla työtapaturmalla voi olla pysyviä vaikutuksia työntekijälle. Tapaturmien ennaltaehkäisy toisi valtavat säästöt.
Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna Suomessa sattui 114 500 työtapaturmaa, joista 92 200 oli työpaikkatapaturmia ja 22 300 työmatkatapaturmia. Työtapaturmissa kuoli viime vuonna 23 ihmistä.
Arvioidaan, että tänä vuonna palkansaajille sattuu 114 000 työtapaturmaa, joista 90 000 on työpaikkatapaturmia ja 24 000 työmatkatapaturmia.
"Suurin osa työtapaturmista sattuu miehille"
LähiTapiola kertoo tiedotteessaan, että sen vakuuttamissa yrityksissä vuonna 2023 sattuneista työtapaturmista noin viisi prosenttia oli erityisen vakavia. Tämä tarkoittaa, että ne aiheuttivat vahingoittuneelle yli 30 päivää työkyvyttömyyttä.
– Vakavammat tapaturmat aiheutuvat yleensä liukastumisesta, horjahtamisesta tai kaatumisesta. Suurin osa työtapaturmista sattuu miehille, ja isoin osa työkyvyttömyyksistä talonrakentajille tai raskaan ajoneuvon kuljettajille, taustoittaa henkilöriskienhallinnan johtava asiantuntija Essi Manner tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on arvioinut, että päivän sairauspoissaolosta aiheutuu työnantajalle keskimäärin 370 euron kustannus.
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 yhden ja kahden päivän sairauslomat olivat yleisimpiä.
Lue myös: Älä kaadu työmatkalla: Näillä helpoilla kuntoliikkeillä parannat tasapainoa talviliukkailla
Esimerkki työtapaturmasta – paljonko sairausloma kustantaa?
Kuntoutusasiantuntija Liisa Vuori antaa esimerkin LähiTapiolan asiakasyrityksessä työskentelevästä varastotyöntekijästä.
Työntekijän jaloille kaatui vaneripino työtehtävien aikana. Jalkaan tuli useita leikkauksia vaativia murtumavammoja. Yhteensä hoito kesti puolitoista vuotta, ja työntekijä oli koko tämän ajan sairauslomalla.
Hoitojen lopussa työntekijän toimintakyky oli vielä alentunut, eikä hän pystynyt kävelemään pitkiä matkoja. Hän palasi töihin ensin lyhennetyllä työajalla muokattuja työtehtäviä tehden, kunnes toimintakyky parani ja liikuntakyky nousi.
Tämän työntekijän tapauksessa ammatillista kuntoutusta ei tarvittu. Kaiken kaikkiaan vakuutusyhtiö maksoi työkyvyttömyyden ja sairaanhoidon korvauksia yhteensä 220 000 euroa. Ansionmenetyskorvauksen perustana oli 40 000 vuosityöansio.
– Mikäli työntekijää ei olisi saatu kuntoutettua, olisi ammatillisen kuntoutuksen hinta ollut arviolta vähintään 160 000 euroa. Uudelleen koulutus on aina iso elämänmuutos ja jopa minäkuvan muutos. Näillä tilanteilla onkin suuria inhimillisiä vaikutuksia rahallisen hinnan lisäksi, kertoo Liisa Vuori.
Lue myös: Juulia putosi hevosen selästä rajuin seurauksin: "Ei ollut tietoa, olenko ihan vihannes"
Työturvallisuus on työnantajan velvollisuus
Työnantajalla on työturvallisuuslain mukaan velvollisuus vastata työntekijän terveydestä ja työturvallisuudesta sekä velvollisuus ennaltaehkäistä työpaikan tapaturmat. Ennaltaehkäisyllä säästettäisiin pitkä penni.
– Työnantajan tulee tarkkailla työympäristöä sekä tunnistaa ja arvioida työhön ja työympäristöön liittyvät vaarat ja riskit sekä perehdyttää työntekijät oikeisiin ja turvallisiin työmenetelmiin sekä työpaikan olosuhteisiin, Essi Manner sanoo.
Jos tapaturma sattuu, yhteistyö on tärkeää.
– Työhön paluu onnistuu todennäköisimmin, kun työnantaja ja työterveyshuolto suunnittelevat työhön paluun huolellisesti ja seuraavat sen onnistumista. Pitkän sairausloman jälkeen on usein henkisesti haastavaa palata takaisin töihin. Tämän vuoksi oli tärkeää, että kaikki työntekijän asiaa hoitavat tahot tukevat työhön paluussa työntekijää, kertoo Liisa Vuori.
Tiesitkö, että usein kuitenkin työmatkat ovat työpäivien vaarallisinta aikaa? Vuosittain Suomessa tapahtuu noin 20 000–25 000 työmatkatapaturmaa.
Lue myös: Työntekijän vaatteesta lensi kipinä ja koko suksivoidetehdas paloi – oikeudessa huijanneelle toimitusjohtajalle tuomio
Teini-ikäisen työharjoittelijan jalka ruhjoutui satoja kiloja painaneiden metallilevyjen alle – useille tuomio
Harvinaislaatuinen työtapaturma: Sotakoira puri varusmiehen sairaalakuntoon Porissa
Katso myös: Voiko työntekijöiden omiin sairausilmoituksiin luottaa?
9:54
Työterveyslääkäri ja yrityksen edustaja keskustelevat uudesta ilmoituskäytännöstä ja sen vaikutuksista työyhteisöön.
Lähteet: LähiTapiola, Tilastokeskus