Venäjän joukoissa taistellut suomea puhuva mies jäi kiinni Ukrainassa – ulkoministeriö: "Keinot vaikuttaa ovat vähäiset"

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina tapauksesta Koillis-Ukrainan Vovtšanskissa, jossa kaksi suomea puhuvaa sotilasta kohtasi yllättäen sodan eri puolilla kiivaiden taisteluiden päätteeksi.

Ukrainan venäläisistä vapaaehtoisista koostuvassa RDK-yksikössä Venäjää vastaan taisteleva suomalainen, kutsumanimi "Vasja" löysi Vovtšanskin aggregaattitehtaalla kymmenen henkiin jääneen venäläisen sotavangin joukosta suomea puhuvan miehen. 

Vasjan kutsumanimi on muutos alkuperäisestä kutsumanimestä "Vaasa", josta nimi muotoutui ukrainalaisten suussa nykyiseen muotoonsa Vasja. 

Lue myös: HS: Venäjän joukoissa taistellut suomalainen on jäänyt sotavangiksi Ukrainassa

Karuja kokemuksia Venäjän asevoimista

Vasja kävi vangitsemista seuraavien päivien aikana useita keskusteluja sotavangiksi jääneen miehen kanssa, josta Helsingin Sanomat käyttää nimeä "Jari". 

Vasjan mukaan Suomessa kasvanut Jari kärsi venäläisessä rangaistussiirtolassa 12 vuoden huumetuomiota, kun Venäjä tarjosi mahdollisuutta liittyä asevoimiin ja välttää pitkä vankeusaika. Jari oli kärsinyt tuomiosta vain noin puoli vuotta, kun Venäjän värvääjät saapuivat rangaistussiirtolaan. 

Vasja kertoo Jarin kanssa käymistään keskusteluista Suomi-Ukraina Maanpuolustusyhdistyksen julkaisemalla videolla. Heti asevoimiin liittymisen ja noin kolmen viikon koulutuksen jälkeen Jari oli lähetetty suoraan ensimmäiseen rynnäkköön. 

– Hänelle oli annettu rynnäkkökivääriin neljä lipasta, ja sanottu vaan, että keräät sitten niiltä hoholeilta lisää, kun olet tappanut ne, Vasja kertoo. 

Hohol on venäläisten ukrainalaisista käyttämä halventava nimitys. Heti ensimmäisessä rynnäkössä Jari sai luodin selkäänsä.

– Lääkintämies oli vaan todennut, että ei se osunut mihinkään kriittiseen elimeen, että kyllä sinä pystyt menemään asemiin vielä, Vasja kertoo.

Jari oli muiden mukana passitettu Vovtšanskin aggregaattitehtaaseen, jossa venäläiset joukot jäivät piiritetyksi. 

– He olivat syöneet siellä kissoja ja koiria ja kärsineet typerien elämänpäätöstensä seurauksia, Vasja kertoo. 

Jäljelle jäänyt joukko päätti antautua ukrainalaisille piirittäjille ammusten loputtua ja janon kasvettua sietämättömäksi. 

Lue myös: Väite: Yhdeksän ukrainalaista sotavankia teloitettu – venäläiset kommentaattorit ylistävät tekoa

Rikostausta voi estää kansalaisuuden saannin

Jari saapui Suomeen pikkulapsena Neuvostoliitosta. Hänellä ei kuitenkaan ole Suomen kansalaisuutta. HS:n mukaan syynä on todennäköisesti miehen rikostausta. 

Maahanmuuttoviraston johtava asiantuntija Anu Korkeelehto vahvistaa, että rikostausta voi estää kansalaisuuden saannin. Niin sanottu nuhteettomuusedellytys pätee täysi-ikäisten lisäksi myös 15–17-vuotiaisiin. Myös vanhemman rikostausta voi estää kansalaisuuden saamisen lapselta. 

– Jos huoltaja ei saa kansalaisuutta, ei sitä saa hakemukseen liitetty alaikäinen lapsikaan, Korkeelehto kertoo. 

Rikoksesta saatu rangaistus määrittää, kuinka pitkäksi aikaa kansalaisuuden saaminen hyllytetään. 

– Nuhteettomuus on porrastettu päiväsakoista vankeusrangaistukseen, eli eri rangaistuksista seuraa erilainen odotusaika kansalaisuuden hakemiseen, Korkeelehto kertoo. 

Kyseessä voi olla joko määräaikainen odotusaika tai vakavien tai toistuvien rikosten kohdalla kielteinen päätös, jolloin kansalaisuutta ei voida toistaiseksi myöntää.  Myös rikoksesta kulunut aika vaikuttaa odotusaikaan. 

Tietoa ei ole, milloin Jari tai hänen huoltajansa on hakenut kansalaisuutta, onko sitä ylipäätään haettu tai ovatko muut kansalaisuuden ehdot täyttyneet. Rikoksen lisäksi kansalaisuuden saamisen voi estää myös esimerkiksi kielitaidon puute tai julkisoikeudellinen velka. Suomessa oleskeluluvalla vakituisesti asuva voi toisaalta myös tehdä valinnan olla hakematta kansalaisuutta.

Lue myös: Putin takoi aseen ajattelusta, jota Venäjä ennen vainosi

Oikeus konsulipalveluihin on vakituisilla asukkailla ja kansalaisilla

Ulkomailla pulaan joutuvalle voidaan tarjota konsuliapua tietyillä ehdoin. Ensimmäinen asia on selvittää, onko henkilöllä oikeutta konsulipalveluihin. Näin oikeutta konsuliapuun kuvaa ulkoministeriön kansainvälisen oikeuden yksikön yksikönpäällikkö Tarja Långström:

– Konsulipalveluita voidaan antaa suomalaiselle yhteisölle tai henkilölle, joka on Suomen kansalainen tai sellainen pysyvästi Suomessa asuva henkilö, jolle on myönnetty lupa oleskeluun tai työntekoon. 

Jarin oikeus konsulipalveluun on kyseenalainen, sillä HS:n mukaan hän ei ole viime vuosina asunut Suomessa vaan Venäjällä eikä hänellä ole Suomen kansalaisuutta. 

– Aika vähäiseltä näyttävät ne keinot, joilla voidaan hänen tilanteeseensa vaikuttaa, Långström toteaa. 

Suomesta on lähtenyt useita ihmisiä konfliktialueille omasta tahdostaan. Långström muistuttaa, että ulkoministeriö ei suosittele ketään lähtemään, vaikka estääkään ei voida.  

– Konsulipalveluiden antaminen konfliktialueille on haastavaa, Långström sanoo. 

Tilanne voi mutkistua edelleen, jos konfliktiin osallistunutta henkilöä on syytä epäillä sotarikoksesta. Silloin hän on rikosoikeudellisessa vastuussa. Esimerkiksi Ukrainalla on käynnissä tuhansia sotarikostutkimuksia. 

Lue myös: Venäjä ja Ukraina vaihtoivat sotavankeja

Jarin tilanne on auki

Vasja toivoo, että Jari ei päädy enää takaisin Venäjälle, koska silloin hän on ”taas rynnäkkökivääri kädessä ampumassa kohti meikäläisiä.”

– Toivon hänelle kaikkea parasta, Vasja sanoo. 

Yksi mahdollinen vaihtoehto Jarille on päätyä osaksi Ukrainan ja Venäjän välistä vanginvaihtoa. Siinä tapauksessa hän voi hyvinkin päätyä jälleen rintamalle, aivan kuten Vasja ennustaa.  

Lue lisää: Venäjä "hiipinyt" kaupungin keskustaan – jos valtaus onnistuu, voi se mullistaa sodan tilannekuvan

Väite: Yhdeksän ukrainalaista sotavankia teloitettu – venäläiset kommentaattorit ylistävät tekoa

Tälle miehelle Suomessa asuvat venäläiset tunnustavat: Sota on oikeutettu

Putin lyö "langennutta" länttä, koska se on Venäjän erityinen tehtävä