Kansainväliseksi kansanterveysuhaksi on aiemmin julistettu esimerkiksi koronaviruspandemia, Kongon ebolaepidemia ja polioviruksen leviäminen.
Maailman terveysjärjestö WHO näkee, että apinarokon leviäminen ei tällä hetkellä muodosta kansainvälistä kansanterveysuhkaa. WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus sanoo, että apinarokon leviäminen on kuitenkin erittäin huolestuttava terveysuhka.
WHO:n asiantuntijaryhmä kokoontui tällä viikolla pohtimaan, tulisiko apinarokon leviäminen luokitella järjestön korkeimmalla uhkaluokituksella. Kansainväliseksi kansanterveysuhaksi on aiemmin julistettu esimerkiksi koronaviruspandemia, Kongon ebolaepidemia ja polioviruksen leviäminen.
– Hätätoimikunta jakoi vakavan huolen nykyisen epidemian laajuudesta ja leviämisnopeudesta tuoden esiin, että moni asia on vielä epäselvä ja että nykyisessä aineistossa on aukkoja, Tedros sanoi järjestön sivuilla julkaistussa puheessaan.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
WHO:n johtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus.
Suomessa neljä tartuntaa
WHO:lle on tänä vuonna raportoitu noin 3 000 vahvistettua tartuntaa noin 50 maasta. WHO:lle on raportoitu yksi rokkoon liittyvä kuolema. Toukokuun alun jälkeen apinarokkoa on todettu läntisen ja keskisen Afrikan ulkopuolella. Afrikan maissa apinarokkoa on esiintynyt paikallisesti. Uusista tartunnoista suurin osa on havaittu läntisessä Euroopassa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan Suomessa on todettu tänä vuonna yhteensä neljä apinarokkotartuntaa, jotka on kaikki saatu ulkomailla. THL:n mukaan apinarokko tarttuu ihmisten välillä huonosti, eikä se tyypillisesti tartu lyhyissä arkielämän kohtaamisissa.
Lue myös: Salaliittoteoreetikot ovat löytäneet apinarokon – tässä 4 väitettä: Mukana niin AstraZeneca kuin Wuhankin
Apinarokon normaaleja alkuoireita ovat korkea kuume, turvonneet imusolmukkeet ja rakkulainen ihottuma.
Yhdysvaltain tautikeskus CDC on kuitenkin sanonut, että nykyisissä tapauksissa ei aina ole ollut flunssan kaltaisia oireita, ja ihottumat rajoittuvat joskus tietyille alueille.