Kaikkiaan viisi prosenttia Syyttäjälaitoksen henkilöstöstä työskentelee Vastaamo-tapauksen parissa. Tilojen löytäminen oikeuskäsittelyyn ja tietojärjestelmien toimivuus ovat syyttäjän mukaan suuria haasteita. Törkeästä tietomurrosta epäilty Aleksanteri Kivimäki kiistään syyllistyneensä rikoksiin.
Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurtoon liittyvästä oikeudenkäynnistä on tulossa historiallisen suuri. Jutun laajuuden vuoksi syyteharkintaa tehdään porrastetusti.
Aluesyyttäjä Bo-Niklas Lundqvist Etelä-Suomen syyttäjäalueelta kertoo, että nyt arvioidaan sitä, onko asianomistajien kohdalla näyttöä törkeän kiristyksen uhriksi joutumisesta. Lisäksi tarkastellaan, ovatko uhriin liittyvät verkkoon vuotaneet tiedot aitoja.
Laaja juttu vaatii paljon työvoimaa.
– Onhan tapaus aivan poikkeuksellinen. Kun ajattelee, että meillä on 19 syyttäjää tämän asian kimpussa ja kansliahenkilökuntaakin 11 kappaletta, niin siinähän on noin 5 prosenttia syyttäjälaitoksen henkilöstöstä tällä hetkellä, Lundqvist toteaa.
Lue myös: Vastaamon tietomurrosta epäilty Aleksanteri Kivimäki kiistää edelleen kaiken
Lundqvistin mukaan myös oikeuslaitoksen tietojärjestelmät ovat kovilla jutun laajuuden vuoksi. Järjestelmät kaatuisivat, jos tuhansia yksittäisiä haastehakemuksia yritettäisiin siirtää käräjäoikeuteen.
Sama pätee myös asianomistajien suuren määrän ilmoittamiseen.
– Asianomistajien henkilöllisyys on salainen. Se on salassa pidettävä paitsi julkisuudelta, myös asianomistajien kesken. Tämä teettää ihan suunnattomasti työtä. Lisäksi on ratkaistavana se, miten oikeudenkäynti saadaan teknisesti järjestymään, Lundqvist sanoo.
Parisen sataa asianomistajaa ilmoittautunut seuraamaan oikeuskäsittelyä
Asianomistajilla on oikeus saapua seuraamaan tapauksen oikeuskäsittelyä. Syyttäjälaitos lähestyikin taannoin Vastaamo-tapauksesta rikosilmoituksen tehneitä asianomistajia kirjeellä, jossa tiedustellaan heidän halukkuuttaan osallistua istuntokäsittelyyn. Toistaiseksi 188 ihmistä on ilmoittautunut mukaan.
Myös Vastaamo-jutun kustannukset ovat nousemassa korkeiksi. Lundqvistin mukaan ylimääräisiin kustannuksiin on varattu syyttäjälaitoksella lähes 340 000 euroa.
Kun mukaan lasketaan myös vakituisten työntekijöiden palkkakustannukset, nousee lukema karkeasti arvioiden 650 000 euroon.
Näillä näkymin Vastaamon tietomurtoon liittyvää rikoskokonaisuutta aletaan käsitellä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa marraskuun alkupuolella. Syytteet on nostettava viimeistään 18. lokakuuta. Istuttavaa riittänee kolmesta neljään kuukautta.
Lue myös: Poliisi selvitti kaikkien Vastaamon tietomurron uhrien henkilötiedot
Esitutkinta loppusuoralla
KRP:n tekemä esitutkinta on loppusuoralla keskusrikospoliisissa. Tutkinnanjohtaja Marko Leposen mukaan juttu on siirtymässä syyteharkintaan syyskuun alussa.
Törkeästä tietomurrosta epäillyn Aleksanteri Kivimäen kuulustelut ovat Leposen mukaan sujuneet asiallisessa hengessä. Tunnustusta ei kuitenkaan ole kuultu, ja Kivimäki on johdonmukaisesti kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.
Laaja tietomurto tuli julki syksyllä 2020, kun Vastaamon asiakkaiden arkaluontoisia potilastietoja vuodettiin pimeään verkkoon. Samoihin aikoihin asiakkaille lähetettiin lunnasvaatimuksia tietojen julkaisemisen uhalla.
Poliisi epäilee Kivimäkeä törkeästä tietomurrosta, törkeästä yksityiselämää loukkaava tiedon levittämisestä ja törkeästä kiristyksen yrityksestä. Vastaamon tietomurron uhreja on poliisin tiedossa yhteensä 33 086. Heistä noin 23 000 teki tapauksesta rikosilmoituksen.
Katso myös: MTV:n Rikostoimittajat keskustelivat Vastaamon tietomurrosta, Kuusamon erikoisista festivaaleista ja Pohjoisesplanadin kaaharista Huomenta Suomessa 14. elokuuta.
9:46