Ylen monimuotoisuutta koskevista koulutuksista nousi haloo: "On typerryttävää katsella"

Ylen hallintoneuvoston jäseninä toimivat perussuomalaisten kansanedustajat Jari Ronkainen, Teemu Keskisarja, Jaana Strandman ja Joakim Vigelius vaativat Yleltä selvitystä mediassa nousseisiin tietoihin Ylen järjestämistä monimuotoisuus- ja inkluusiokoulutuksista sekä Ylen rahankäytöstä.

Perussuomalaiset ovat julkaisseet asiasta tiedotteen.

Tiedotteen allekirjoittaneiden kansanedustajien mukaan epäilyt esimerkiksi henkilön etnisyyden vaikutuksesta Ylelle haastateltavien valintaan sekä rekrytointien perustuminen osaamisen sijaan ‘’kaivattuihin näkökulmiin’’ murentavat luottamusta Ylen puolueettomuuteen ja tasapuoliseen tiedonvälitykseen.

Ukkola: "On typerryttävää katsella"

Iltalehden toimittaja Sanna Ukkolan torstaina julkaisema kolumni Ylen järjestämistä koulutuksista on herättänyt laajaa keskustelua.

Kolumnissaan Ukkola kertoo Ylen monimuotoisuutta ja inkluusiota käsittelevistä koulutuksista. Ukkolan mukaan näiden rahoituksesta viestiminen on ollut puutteellista ja epäselkeää.

Ukkola kertoo nähneen aiheesta tehdyn koulutusvideon. Hän kertoo, että ei saanut videota kuitenkaan nähtäväksi suoraan Ylen kautta, sillä Yle kieltäytyi sen jakamisesta sopimussyihin vedoten.

Videolla keskustellaan Ukkolan mukaan muun muassa syrjinnästä ja vähemmistöjen huomioinnista. Ukkola kritisoikin koulutuksia ja vetoaa mielipiteissään aiheesta tehtyihin tutkimuksiin.

– On typerryttävää katsella, kuinka toimittajia erikseen sysitään pois klassisen journalismin periaatteista. Ei ihme, että Yle kieltäytyy luovuttamasta tietoja koulutuksista, Ukkola kirjoittaa.

Varsinkin anonyymit rekrytoinnit tapetilla

Lisäksi Ukkolan mukaan videolla kerrotaan, että Yle on kokeillut työnhakua ilman ansioluetteloa. Myös anonyymit rekrytoinnit ovat koulutustilaisuuden aiheena videolla.

– Siinä hakijalta kysytään kysymyksiä, jotka liittyvät tehtävään. Aina ei tarvitse edes olla sitä osaamista, vaan me yritetään todentaa, että onko sulla sellaisia näkökulmia, mitä me kaivataan ja mitkä olis meille uusia, henkilöstöhallinnon edustaja kertoo videolla Ukkolan mukaan.

Aihe on myös herättänyt keskustelua viestipalvelu X:ssä, jossa Ukkola on julkaissut myös lyhyen pätkän koulutusvideosta.

– Ei kuulosta aivan tavanomaiselta työpaikalta. Ylessä jalkaudutaan lähiöihin, otetaan työntekijöiksi ihmisiä, jotka näyttävät sopivalta, ei kysytä CV:tä – eikä vaadita aina edes sitä osaamista. Luulin, että demareiden nelipäiväinen työviikko olisi vallankumouksellinen, mutta Yle on kyllä jo todella päässyt uudelle levelille, Ukkola kritisoi valintaa kolumnissaan.

Ukkola myös väittää viestipalvelu X:ssä, että Ylen "toimittajille on maksettu kannustinpalkkioita inklusiivisuuskriteerien täyttämisestä."

Perussuomalaisten Vigelius vaatiikin Ylen toimistusjohtajalta Merja Ylä-Anttilalta selvitystä asiaan.

– Suomalaiset veronmaksajat rahoittavat Yleä väkilukuun ja taloutemme kokoon suhteutettuna enemmän kuin vastaavia yleisradioyhtiöitä rahoitetaan muissa Pohjoismaissa saati Euroopassa. Ylen on vastattava esille nousseista epäkohdista suoraan rahoittajilleen eli veronmaksajille.

Yle vastaa

Yle julkaisi torstaina vastauksen Ukkolan kolumniin, jossa henkilöstöjohtaja Eija Hakakari kommentoi Ukkolan väitteitä.

Hakakarin mukaan jokainen Ylen rekrytointi lähtee liikkeelle yhtiön strategiasta ja osaamistarpeesta.

– Rekrytointi perustuu Ylessä osaamiseen ja edellyttää aina näyttöä osaamisesta ja kyvykkyydestä CV:n, kokemustaustan, arvioinnin ja haastattelujen kautta.

Erityisesti Ylen rekrytointi käytännöt ovat puhuttaneet aiheen pohjalta sosiaalisessa mediassa.

– Anonyymi rekrytointi ei tarkoita, että hakijan osaamista ei arvioitaisi. Päinvastoin. Anonyymissa rekrytoinnissa kiinnitetään huomio korostetusti juuri osaamiseen esimerkiksi iän tai sukupuolen sijaan. Ylessä anonyymirekrytointia on kokeiltu harjoitteluohjelman yhteydessä vuonna 2023, Hakakari kirjoittaa.

Ylen vastauksessa kommentoidaan myös keskusteluun nousseita sensitiivisyyslukijoita. Ukkola kertoo myös kolumnissaan Ylen palkanneensa sensitiivisyyslukijoita, jotka ovat esimerkiksi etniseen vähemmistöön kuuluvia ihmisiä, joka tarkistavat, että kirjoitettu teksti ei loukkaa ketään. 

Kolumnissa ilmenee, että sensitiivisyyslukijoita on käytetty Yle Draaman sosiaalisen median julkaisuissa.

Myös perussuomalaisten kansanedustajat vaativat tähän teemaan selvitystä tiedotteessaan.

– Sensitiivisyyslukijat eivät liity uutistyöhön. Sensitiivisyyslukijoita on käytetty fiktioiden kehitysvaiheessa ja erityisesti Yle Draaman kokeilevissa kevyen tuotannon projekteissa. On tärkeää, että eri ihmisryhmiä käsitellään tavalla, josta he voivat tunnistaa itsensä, Hakakari perustelee.

Lisäksi Hakakri muistuttaa, että Yleisradion toiminnan ytimessä on aina sitoutuminen journalismin periaatteisiin, jotka perustuvat luotettavuuteen, riippumattomuuteen ja moniäänisyyteen.

– Ukkolan kirjoituksessa esitetään huoli siitä, että Yle ohjaisi toimittajiaan pois näistä periaatteista koulutustensa kautta. Haluan korostaa, että Ylen järjestämien koulutusten tavoitteena on päinvastoin tukea ja syventää näitä periaatteita.

Lue myös: Dagens Nyheter: Euroopan yleisradioliitto tiukentaa Euroviisujen sääntöjä Malmön kaaoksen takia

Venäjä alkaa rajoittaa kansalaistensa pääsyä eurooppalaisiin medioihin – listalla neljä suomalaista tiedotusvälinettä