Espanjan viininviljelijät käyvät sopeutumistaistelua lämmön noustessa.
Tiedätkö, mikä ero on 7,5 euron ja 15 euron viinillä? Yllä olevalla videolla kerrotaan, tiedätkö, mistä viinin hinta oikeasti muodostuu.
Yli vuosisadan Joaquin Gay de Montella Estanyn perhe tuotti viiniä Espanjan Välimeren alueella Kataloniassa, mutta ilmastonmuutos on saanut heidät etsimään korkeammalla sijaitsevaa viljelypaikkaa.
Nyt perheen Torre del Veguer -viinitilalla on viinitarhoja Pyreneiden vuorten juurella lähes 1 200 metrin korkeudessa, missä lämpötilat ovat viileämpiä.
Viininpoimija Torre del Veguerin viinitilalla.
Tämä on yksi tavoista, joilla espanjalaiset viinintuottajat yrittävät sopeutua, kun ilmaston lämpeneminen siirtää aiemmaksi sadonkorjuukautta ja toisaalta lisää kuumempia oloja sietävien rypälelajikkeiden tarvetta.
– Korkeat lämpötilat ovat siirtäneet rypälesadon ajankohtaa aiemmaksi 10–15 päivällä kuluneen vuosikymmenen aikana, sanoo Gay de Montella Estany, joka omistaa ekologisen viinitilan.
– Meidän on korjattava elokuun alussa, kun lämpö on voimakkain, hän kertoi uutistoimisto AFP:lle.
Yritys siirsi vuonna 2008 osan tuotannostaan ylös Bolviriin, kylään Pyreneillä lähellä Ranskan rajaa.
Lue myös: Näin saat viinin maistumaan heti paremmalta – viiniasiantuntija paljastaa helpot niksit
Alkoholipitoisuus pulma?
Espanjassa on yhteensä lähes miljoona hehtaaria viiniköynnöksiä, ja sillä on maailman suurin viinitarhojen pinta-ala, International Organisation of Vine and Wine sanoo. Maa on kolmanneksi suurin viinintuottaja Italian ja Ranskan jälkeen.
Torresin viinitilan viiniköynnöksiä.
Viimeisten 60 vuoden aikana keskilämpötilat Espanjassa ovat nousseet 1,3 celsiusastetta kansallisen sääviraston Aemetin mukaan.
Viinintuottajat ovat nähneet vaikutuksen, koska sadonkorjuun ajoitus on ratkaiseva. Korkeammat keskilämpötilat nopeuttavat rypäleiden kypsymistä, mikä heikentää hedelmien happamuutta ja lisää niiden sokerimäärää.
Tämä lisää viinin alkoholipitoisuutta ja muuttaa myös muita rypäleiden aromiin ja makuun vaikuttavia yhdisteitä.
– Rypäleet on poimittava nopeasti liiallisen alkoholipitoisuuden välttämiseksi. Pohjimmiltaan nämä viinirypäleet eivät ole kypsyneet täysin oikealla tavalla, sanoo Fernando Zamora, Tarragonan Rovira I Virgili -yliopiston enologian (viinintutkimuksen) osaston professori.
Lue myös: Oletko sinäkin ostanut? Suomalaisilla on uusi suosikkiviinipullo – kova kysyntä
Suurtila muutti ajoissa
Viininpoimijoita Torre del Veguerin viinitilalla.
Familia Torres -viinitila, yksi Espanjan suurimmista tuottajista, siirsi viinitarhojaan korkeammalle paikalle jo yli 20 vuotta sitten, vaikka kohtasi tuolloin skeptisyyttä.
– Seudun viljelijät pitivät ideaa naurettavana. He luulivat, että viinirypäleet eivät kypsyisi, kertoo Xavier Admella, joka vastaa 950 metrin korkeudessa sijaitsevasta tilasta.
– Täällä ylhäällä lämpötilat ovat lähes kymmenen astetta viileämpiä kuin merenpinnan tasolla, kertoo viinitilan johtaja Miguel A. Torres.
– Se tekee mahdolliseksi kasvattaa valkoviinien rypälelajikkeita, joissa on edelleen erittäin hyvä happamuus.
Mutta sopeutumistaistelulla on kallis hintalappu. Torres muistuttaa, että viiniala on pyytänyt apua sekä Espanjan hallitukselta että Euroopan unionilta. Gay de Montella Estany ei sulje pois sitä, että jotkin Espanjan osat varsinkin etelässä eivät jonain päivänä enää sovellu viinintuotantoon.
Kaikki eivät kuitenkaan ole epäileväisiä.
– Viinit ovat nyt paljon parempia kuin muutama vuosi sitten. Ilmastonmuutos saa monet viinitilat etsimään uusia tekniikoita, kiittää professori Zamora.