Suomalaiset eivät uskaltaneet ostaa Lidlistä epäilyttäviä nakkeja – katso, millaista kauppaketjussa oli 20 vuotta sitten!

Saksalainen kauppaketju Lidl rantautui Suomeen 20 vuotta sitten suuren ennakkokohun saattelemana. Kun saksalaisjätti avasi 29.8.2002 ensimmäisten 10 myymälänsä ovet, oli uutisotsikoissa ehditty jo ihmetellä ketjun erikoisia toimintatapoja. Aamulehden otsikossa vuonna 2000 muun muassa kuvailtiin kauppaketjua "aggressiiviseksi", viitaten hintakilpailuun. 

Lue myös: Lidlin paistopisteeltä löytyy "luukku", joka on mennyt monelta täysin ohi – tästä on kyse

Helsingin Sanomissa puolestaan todettiin ketjun jo avauduttua Lidlin olevan halpa, mutta tarjolla olevan lähinnä "outoa tavaraa". Lehdessä ihmeteltiin muun muassa 59 senttiä maksavaa Milbona-maitoa sekä 89 sentin Leijona-olutta. Kyseisestä oluesta tuli Lidlin hittituote ja lehdissä kirjoitettiin kauppaketjujen välisestä "olutsodasta".

Katso video: MTV Uutiset oli paikalla, kun Kempeleessä avattiin esimmäinen Lidl vuonna 2002. Juttu jatkuu videon alla.

"Ihmiset eivät uskaltaneet ostaa salamia ja suklaavanukasta"

Lidlin pääkonttorille Espooseen on nyt juhlavuoden kunniaksi avautunut Lidl-museo, jossa pääsee kurkistamaan kauppaketjun historiaan Suomessa. Museossa voi lukea muun muassa ketjussa työskennelleiden muistoja ketjun rantautumisesta maahamme.

– Ihmiset eivät uskaltaneet ostaa salamia ja suklaavanukasta, jotka myytiin lämpimästä. Meillä oli nakkeja lasipurkissa ja ne alkoivat myydä vasta, kun ne siirtyivät kylmähyllyyn, muistelee 20 vuotta myymäläpäällikkön työskennellyt Mia.

– Meille tuli kotiteatterisetti myyntiin. Jono kiersi parkkipaikan ympäri. Silloin yksi auto pysähtyi ulkona kohdalleni ja kysyi, että myytiinkö meillä Metallican konserttiin lippuja, jotka oli loppuunmyyty muualla. Ei myydä, mutta myydään kotiteatterisettiä, kertaa puolestaan 20 vuotta myymäläpäällikkönä työskennellyt Kirsi.

Suomalaiset pitivät kauppaketjua aluksi niin outona ja kansainvälisenä, että myyjille puhuttiin englantia. Salamyhkäinen ketju toki aluksi olikin: kauppojen sisälle ei päästetty toimittajia kuvaamaan, eikä tuotteiden alkuperästä kerrottu lainkaan.

Ihmetystä herätti myös muun muassa se, että Lidlissä ei voinut alkuvuosina maksaa ostoksiaan luottokortilla, eikä muiden kauppojen pulloja palauttaa myymälän koneisiin. 

Lue myös: Mitä ihmettä lohen kilohinnalle oikein tapahtuu? 

Lyhyistä kassoista iso haloo

Ehkä kaikista suurin poru nousi kuitenkin myymälöiden kassapöydistä: Ne olivat keskieurooppalaiseen, ja suomalaisille täysin poikkeukselliseen tyyliin lyhyitä, eikä pakkaustilaa ostoksille käytännössä ollut. 

Ostokset piti nostella kärryyn heti kassan jälkeen ja siirtyä pakkaamaan ne muualle. Lisäksi myymälässä ei ollut ostoskoreja, vaan ainoastaan lyhyen pakkaushihnan kanssa yhdessä käytettäväksi suunnitellut ostoskärryt. Kuusi vuotta Lidl piti kantansa, kunnes taipui pidentämään pakkaushihnoja.

– Lyhyet kassapöydät. Virhe. Venytettiin kassoja suomalaiseen tahtiin sopiviksi, Lidlin 15-vuotishistoriikissä todetaan. 

Millaisia tuotteita Lidlissa aluksi myytiin ja miltä myymälöissä näytti? Kato videolta jutun yltä tunnelmapaloja Lidl-museosta.

Lue myös: Muistatko vielä? Tältä näytti Lidlissä 18 vuotta sitten, kun se tuli Suomeen – Kimmo osti Kempeleessä imurin: "Tämäkin on vähän sellainen summakauppa"

Katso myös video: Halpa vs Kallis: Pärjääkö paistopisteen rapeaksi paistettu voisarvi leipomon mehevälle voicroissantille?