Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi rakennettu juhlamenu julkistettiin keskiviikkona suurlähettiläspäivien yhteydessä Helsingissä. Menuun kuuluu mm. karitsaa, lammasmakkaraa ja puolukkapullia. Menun luojan, keittiömestari Kim Palhusin mukaan moni asia rajaa sitä, mitä tällaiseen menuun voidaan laittaa. Saman menun on sovittava Suomen suurlähetystöihin eri puolille maailmaa.
Suomen satavuotisjuhlamenua kenraaliharjoittelivat tänään Helsingissä Suomen suurlähetystöjen kokit eri puolilta maailmaa. Kansallisuuksia hotelli Presidentin keittiössä oli kymmeniä.
Heidän kättensä kautta kulkivat ruokasalin puolelle mm. tervetuliaisiksi tarkoitetut pikkuruiset suomalaiset suupalat, mm. savumuikkua ja kirjolohen mätiä sekä riimisuolattua naudanfileetä tyrnihillon kera.
Se loi oman mielenkiintoisen haasteensa myös juhlamenuun.
Kenialainen kokki Nancy Dhuku työskentelee Suomen Nairobin suurlähetystön keittiössä. Hän kertoo nauttineensa Suomen opintoviikosta kovasti.
- Suosikkini Suomen ruokakulttuurista on karjalanpiirakat. Sen opin suurlähetystöllä ensimmäisenä, Dhuku kertoo ja toteaa, että karjalanpiirakat ovat myös suurlähetystön vieraiden lempiruoka.
Ruoka diplomatian välineenä
Menun ovat suunnitelleet keittiömestarit Kim Palhus ja Arto Rastas. Suunnittelussa on haluttu huomioida Suomen oma ruoka- ja juomakulttuuri ja suomalaiset maut.
Valinnoissa on silti pitänyt olla tarkkana, sillä saman menun pitää sopia kaikkiin suurlähetystöihin eri puolille maailmaa. Perusasia on tietysti se, ettei paikallista uskontoa tai kulttuuria loukata, mutta muitakin vältettäviä asioita on.
- Hyvä esimerkki on poro. Se on sellainen, mikä herättää paljon tunteita ja jopa ristiriitoja. Olen itse opetellut tämän kantapään kautta kun vedin kerran erään ruokaviikon Singaporessa. Sieltä tuli jälkikäteen feedbackia, ja ymmärsin että poro on hyvin sensitiivinen asia. Toinen on äyriäiset ja nilviäiset, ne ovat joissain maissa suorastaan etovia, Palhus kuvailee.
- Tällaisia on sitten tietysti pyritty välttämään meidän menussa.
Ruoka ei ole pelkkää kulinarismia vaan oleellinen osa suurlähetystöjen suhdetoimintaa.
- En voi kuvitella diplomatiaa ilman ruokaa, erilaisia tarjoiluita, ilman vieraanvaraisuutta, kuvailee Suomi 100 -hankkeessa toimiva suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi.
Hänen mukaansa vaikeitakin keskusteluita kannattaa usein käydä hyvän ruuan ääressä. Silloin vieraalle jää ainakin jokin posiviinen muistikuva tapaamisesta. Ruoka tarjoaa myös turvallisen keskustelunaiheen ja keskustelijoita yhdistävän kokemuksen.
- Ruokadiplomatia liittyy myös elintarvikevientiin. Halutaan toisin sanoen luoda kiinnostusta ruokakulttuuria kohtaan ja sitä kautta luoda markkinointimahdollisuuksia ja viime kädessä työpaikkoja omassa maassa, Huhtaniemi toteaa.
Lohta, mätiä, tillikurkkukja, lammasta...
Suomi 100 -menu on monesta eri osasesta koottu.
Alkuun tulevat suomalaiset suupalat: Riimisuolattua naudanfileetä sekä tyrnihilloa, metsäsienisalaattia ruissipsillä, piparjuurimoussea ja savustettua muikkua ja kirjolohenmätiä. Makeana maistiaisena saadaan puolukkapulla.
Varsinaiseksi alkupalaksi nautitaan tervamarinoitua lohta, tillikurkkuja ja vihreää perunasalaattia.
Pääruoka on karitsan ulkofileetä, kauralla täytetty kaalikääryle, lammasmakkaraa ja maustepippurikastiketta, ja jälkiruuaksi nautitaan pieniin jälkiruokakulhoihin koottu britakakku.
