Tiesitkö, että nainen ei päässyt Suomessa yksin ravintolaan vielä 1960-luvulla? Suomalaisen ravintolakulttuurin historiaan liittyy myös muita kummallisuuksia, joita voi olla tänä päivän vaikea käsittää.
MTV Uutisten Makuja-ruokasivuilla kerrottiin aiemmin Alkon mielenkiintoisesta historiasta Suomessa. Helsingissä sijaitsevassa Hotelli- ja ravintolamuseossa pääsee tutustumaan ravintolakulttuurimme historiaan. Paikan päällä voi ihailla esimerkiksi tuttujen ravintoloiden ruokalistoja menneiltä vuosikymmeniltä.
Tiesitkö sinä näitä faktoja suomalaisen ravintolakulttuurin historiasta?
Naiset eivät päässeet yksin ravintolaan – saattoi aiheuttaa "liikehtelyä"
Suomessa naiset eivät päässeet ravintolaan ilman miesseuraa 1960-luvun lopulle asti. Itsekseen ravintolaan tulevan naisen pelättiin tarjoavan maksullista seuraa miehille. Tällainen ei-toivottu käytös olisi laskenut ravintolan tasoa.
Vuonna 2003 julkaistun STT:n artikkelin mukaan naiset saattoivat kuitenkin joskus livahtaa sisään kuppiloihin ilman miesseuralaista. Silloin nainen sijoitettiin jonnekin syrjään keittiön oven viereen, missä häntä voitiin pitää silmällä.
Naiset valtasivat itselleen 1960-luvulla oikeuden istua yksin ravintolassa. Muutos oli paljolti naisten oman protestin tulosta: kuppiloihin tunkeuduttiin aikalaistarinoiden mukaan sitkeästi, liki tukkanuottasilla portsareiden kanssa. Säännöissä varoitettiin tuolloin yksin saapuvista naisista. "Yksin liikkuvien naisten läsnäolosta tanssiravintoloissa saattaa seurata liikehtelyä, joskus suoranaista ryntäilyä pöydästä toiseen", todettiin klausuuleissa.
Lue myös: Tiesitkö, että baarijakkarat olivat ennen ankarasti kiellettyjä suomalaisbaareissa? Tässä syy
Ravintolatarkastajat raportoivat
Ravintoloita voitiinkin rangaista asiakkaiden huonosta käytöksestä anniskelutulojen tai anniskeluluvan menetyksellä. Ravintoloilla oli valvontaa varten portieerit, jotka estivät ei-toivottujen asiakkaiden sisäänpääsyn.
Alkoholiliikkeen ravintolatarkastajat kävivät säännöllisesti tarkastamassa ja raportoimassa ravintoloiden toimintaa ja lausunnot ovat tänä päivänä hieman huvittavaa luettavaa:
"Liika-anniskelua. Päihtyneitä. Yleisön taso heikko. Tunnelma kapakkamainen. Vakava huomautus", totesi ravintolatarkastaja raportissaan helsinkiläisravintola Bellevuesta joulukuussa 1952.
Alkoholiliike määritteli ravintolat ja niiden asiakkaat myös kolmeen eri tasoluokkaan aina 1970-luvulle asti. Luokka määräsi muun muassa sen, millaista pukeutumista asiakkailta edellytettiin. Ensimmäisen luokan ravintoloissa miehillä piti olla puvun takki ja solmio, naisilla hame ja sukkahousut.
Legendaarinen kiertävä voileipä
Asemaravintolan kolmannen luokan puolella on tavattu henkilöitä, jotka käyvät pöydästä toiseen korjaamassa osittain kerjäämälläkin talteen niitä voileipiä, joita asiakkaat ovat velvollisia tilaamaan saadakseen olutta tai viiniä”, raportoi ravintolatarkastaja Havukka 3.12.1951.
Tietysti myös alkoholipolitiikkaan liittyi kaikenlaisia säädöksiä, kun kieltolaista vihdoin päästiin.
Hotelli- ja ravintolamuseossa on tällä hetkellä moniaistinen Makuasioita-näyttely. Se tarjoaa erilaisia näkökulmia ruoka- ja juomakulttuuriin: mitä se on, mistä ja miten se rakentuu ja muokkautuu ja ketkä siihen vaikuttavat?
Alkoholiliike määräsi vuonna 1932, että lähes kaikkia alkoholijuomia sai anniskella vain aterian kanssa. Määräyksen valvonta oli kuitenkin vaikeaa ja sai monen ravintoloitsijan luovuuden kukkimaan. Ateriaksi voitiin nimittäin tulkita myös asiakkaalta toiselle kiertävä voileipä.
Ateriapakko poistui juomalaji kerrallaan ja lopullisesti vuonna 1980.
Lue myös: Muistatko vielä ravintola Omenapuun? Kurkkaa legendaaristen ravintoloiden lastenlistat 1960–1990-luvuilta
Videolla: Tällaista oli asiointi Alkossa 1930-luvulla
1:42
