Fazer Labin ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen kertoi Huomenta Suomessa tiistaina suomalaisten ruokailutottumuksista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin.
Suomalaiset ovat todellista lounaskansaa ja useimmiten syömme päivän suurimman ja ravitsevimman aterian juuri lounasaikaan, esimerkiksi työpaikalla tai koulussa. Fazer Labin ravitsemustieteiden tohtori Marika Laaksonen kertoi Huomenta Suomessa, että vaikka perinteiset pääateriat, eli aamupala, lounas ja päivällinen, ovat edelleen suuressa roolissa suomalaisten elämässä, ruokailutottumuksemme ovat myös yhä enemmän "välipalaistuneet".
– Saamme jo 40 prosenttia energiastamme erilaisista välipaloista. Se on pikku hiljaa korostunut. Liikkuvan elämänrymin myötä on syntynyt uudenlaisia tarpeita Tarvitaan esimerkiksi treenin jälkeisiä välipaloja. Joillain välipaloilla korvataan jopa aterioita, Laaksonen kertoi Huomenta Suomessa.
Säännöllinen ruokailurytmi tärkeää
Myös ruokavalioiden yksilöllisyys on korostunut yhä enemmän. Mutta mikä sitten on asiantuntijan mukaan paras ateriarytmi ja kuinka monta kertaa päivässä pitäisi syödä? Ainakaan jatkuva välipalojen napostelu ei ole hyväksi.
– Silloin luontainen nälän ja kylläisyyden tunne hämärtyy. Ja vaikka itsestä tuntuu, että en syö kovin paljon, niin kokonaisenergiamäärä saattaa oikeasti kasvaa aika suureksi. Toisaalta ruokavalion ravitsemuslaatukin saattaa kärsiä ja pitää olla tarkkana, ettei saa liikaa kovaa rasvaa, sokeria tai suolaa välipaloista.
Optimaalisinta olisi Laaksosen mukaan, että syötäisiin säännöllisesti, tasaisin väliajoin noin 3-4 tunnin välein. Silloin syömisen hallinta onnistuu paremmin, nälkä ei kasva liian suureksi ja aterioilla ei tarvitse syödä itseään ähkyyn.
– Säännöllinen ruokailurytmi on todella tärkeä asia painonhallinnassa ja syömisenhallinnassa.
On hyvä muistaa, että myös kahvin juominen lasketaan mukaan välipaloihin. Kahvittelut mukaan laskettuna suomalainen syökin keskimäärin kahdeksan kertaa päivässä arkisin, seitsemän kertaa viikonloppuisin.
– Pitää laskea myös, kuinka paljon juomista tulee energiaa, kun se saattaa olla sitten aikamoinen energiapommi monelle, Laaksonen muistuttaa.
Miten ateriarytmi sitten vaikuttaa aivojen toimintaan? Katso yllä olevalta videolta Marika Laaksosen koko haastattelu.