Ravitsemusterapeutin vinkit pikkunälän selättämiseen – ateriavirheet voivat kostautua: "Koko paketti leviää käsiin"

Yksittäistä välipalaa tärkeämpi on se, miten ylipäätään syöt. Ravitsemusterapeutti suosittelee rutiininomaisesti säännöllistä ateriarytmiä sekä sitä, että aterioiden välillä ei olisi liian pitkiä taukoja.

Säännöllisen ateriarytmin hyödyistä lienee kuullut liki jokainen. Ravitsemusterapeutti Mari Aalto kertoi Huomenta Suomessa, että ateriarytmissä korostuu välipalojen merkitys.

Yllä olevalla videolla luetellaan esimerkkejä siitä, miten toimistotyöläinen voisi koostaa päivän ruokailunsa.

Kysymykseen siitä, millainen on hyvä välipala, ei ole yhtä oikeaa vastausta.

– Se voi olla ihan millainen vain, sanoo Aalto.

Välipala voi olla vaikkapa voileipä tai rahka. Silloin tällöin välipalaksi voi haukata myös laskiaispullan kanssa tai ohimennen korvata välipalan suklaapatukalla.

Välipalan tarkoitus on karkaista liian pitkät ateriavälit. Sen ideana on tuoda sen verran energiaa, että pärjäämme seuraavaan suurempaan ateriaan asti.

Kokonaisuus ratkaisee, ei välipalaksi valittu tuote

Aalto kertoo, että syömisen rakenteiden olisi hyvä olla kunnossa. Se tarkoittaa säännöllistä ateriarytmiä ja alkupäiväpainotteista syömistä.

Silloin ihminen voi valita välipalaksi käytännössä millaisen tuotteen vain. Sillä ei hänen mukaansa ole niin suurta merkitystä.

Aalto sanoo, että liian usein keskitytään mietiskelemään, millainen tuote olisi hyvä välipala. Hän soisi ihmisten siirtyvän tästä tuotekohtaisesta ajattelusta siihen, että kokonaisuus ratkaisee. 

Vaarana on, että ihminen unohtaa miettiä kokonaisuuden koossa pitäviä rakenteita.

Aalto ajattelee, että lounas, päivällinen ja aamupala toimivat syömisen selkärankana. Sinne väliin ujutetaan välipalat, joihin iltapalakin kuuluu.

– Elimistömme tarvitsee kolmen neljän tunnin välein ruokaa, jotta se toimii optimaalisesti ja myös, että meidän mieli toimii optimaalisesti. 

Ateriarytmin merkitys pätee riippumatta siitä, mitä ihminen tekee. Se koskee niin istumatyöläistä kuin urheilijaakin. 

– Annoskoot sitten vaihtelevat tämän perusteella.

Säännöllinen syöminen vaatii asioiden suunnittelua etukäteen. 

Nälkä tai pitkät ateriavälit voivat kostautua

Ihminen voi syödä muistakin syistä kuin siksi, että on nälkä. Esimerkiksi väsyneenä ruokahalu voi kasvaa.

Aalto kertoo, että tämänkin pulman ratkomisessa kaikki lähtee syömisen rakenteista. Säännöllinen ja alkupäiväpainotteinen säännöllinen syöminen auttaa tunteiden säätelyssä, hän sanoo.

Liian kevyt ateriointi työpäivän aikana tai liian pitkäksi venähtänyt ateriaväli kostautuu. Se heikentää tunteiden säätelyä ja stressinsietokykyä. Samalla syömisen hallinta heikkenee iltaa kohden.

– Meillä alkaa tulla mielitekoja, napostelun tarvetta, ruokahimoja ja tavallaan koko paketti leviää käsiin, Aalto kuvailee tilannetta.

Kun syömisen rakenteet ovat kunnossa, syömisen niin sanottu biologinen paine poistuu, kun on väsynyt ja stressaantunut.

Syömisen rakenteet kuntoon!

Aalto kertoo, että kyse on rutiinien rakentamisesta, niiden toistamisesta ja ennakkosuunnittelusta.

Kun syödään riittävä aamupala, lounas ja välipalat, ei tule mielitekoja ja annoskoot pysyvät hallinnassa. Silloin ei myöskään tehdä niin paljon impulsiivisia päätöksiä, kun liian päivän aikana liian vähälle jäänyt ravinto alkaa tuntua vatsassa kurnivana nälkänä.

Katso koko haastattelu alta:

Lue myös:

    Uusimmat