5-vuotias Lily-koira menetti 17 hammasta, koska pelästyi ilotulitteita – eläinlääkäri Karoliinalta muistutus uudestavuodesta

17 hammasta. Niin paljon aikainen uudenvuodenpamaus maksoi Lily-koiralle.

Joulukuussa 2021 Eläinklinikka Hakametsä hoiti 5-vuotiasta Lily-keeshoondia, joka oli pelästynyt ilotulitteita. Lily oli ollut viettämässä iltaa omassa ulkotarhassaan, kun lähellä alkoi tuntemattomaksi jääneestä syystä ilotulitus.

Lily säikähti ääntä ja yritti kauhuissaan päästä tarhastaan ulos. 17 hammasta katkesi, minkä lisäksi yläleukaan tuli pieni murtuma.

– Vammat tulivat ihan viiden minuutin aikana. Viidessä minuutissa koira ehti pelästyä ja yritti tietenkin päästä pois, eläinlääkäri Karoliina Varmiola Eläinklinikka Hakametsästä kuvailee.

Lue myös: Kylmä sää on piinaavaa lemmikeillekin, muistuttaa HESY – toimi näin paukkupakkasilla: "Jotkut suomalaiset ilmeisesti uskovat ..."

"Kun ilotulittajat eivät pysy kellonajoissa, omistaja ei voi varautua"

Ilotulitteita saa uudenvuodenyönä ampua kello 18–02. Kaikki eivät kuitenkaan aikarajaa noudata, minkä lisäksi paukuttelua harrastetaan myös joissakin muissa juhlissa, kuten venetsialaisissa.

Ilotulitusten seurauksista kärsivät muun muassa eläimet. Yllättäviin, väärään aikaan ammuttuihin raketteihin koiranomistaja ei pysty varautumaan.

– Kun ilotulittajat eivät pysy kellonajoissa, jotka on annettu, omistaja ei voi varautua tilanteeseen, vaikka yrittäisi suosia näitä perinteisiä keinoja, eli käydä vaikkapa koiran kanssa aikaisin lenkillä ennen iltaa. Jos siellä joku juhlii jo kello 12 päivällä, voi aiheutua ongelmia, Varmiola sanoo.

Koiria karkaakin runsain määrin juuri uudenvuoden tietämillä.

– Se, että pelästyy ja pyrkii pakoon, on eläimelle luontainen reaktio, Varmiolamuistuttaa.

Yksi pamaus voi aiheuttaa paukkuarkuuden

Kun koira pelkää ilotulitteita, puhutaan paukkuarkuudesta. Pelko-ongelma ei koske pelkkiä koiria: myös kissat, hevoset, lehmät ja muut tuotantoeläimet pelkäävät.

Yksi pamaus voi aiheuttaa paukkuarkuuden, vaikka muitakin tekijöitä on.

– Tiedämme kyllä, että koirien paukkuarkuuteen on myös geneettinen tausta. Eli tietyissä roduissa paukkuarkuutta esiintyy enemmän, Varmiola sanoo.

Paukkuarkuus voi olla todella laaja-alainen ongelma.

– Koko uudenvuodenilta voi mennä siihen, että koira on levoton, läähättää, tärisee, ei suostu syömään. Osa saattaa reagoida vatsallaan, eli voi tulla stressiperäinen ripuli. Ja omistajalle on tietenkin kamalaa seurata, kun oma lemmikki selkeästi on peloissaan ja kärsii tilanteesta.

Paukkuarkuudesta toipuminen hankalaa: "Vaatii paneutumista omistajalta"

Paukkuarkuutta voi korjata, mutta se voi olla hankalaa. Omistajan yrityksistä huolimatta jonkinlainen pelko pamauksia kohtaan voi jäädä koiraan.

– Paukkuarkuutta pystytään lieventämään, mutta se vaatii paneutumista omistajalta. Se on pitkälti käyttäytymisen opettamista, asteittain totuttamista. Joskus voi apuna käyttää lääkkeitä, mutta nehän eivät hoida ongelmaa, vaan vain lievittävät oireilua, Varmiola sanoo.

Paukkuarkuutta voi korjata koulutuksen keinoin, mutta työtä se vaatii. Mitä aiemmin, sen parempi, Varmiola sanoisi – ongelmaa kannattaa alkaa hoitaa heti sen synnyttyä.

– Paukkuarkuus voi tulla jo pennulle ikävien kokemusten kautta, mutta kehittyä myös iän myötä hiljalleen, esimerkiksi ukkosten vuoksi: lemmikki voi alkaa pelätä niitä joka vuosi enemmän. Mitä aikaisemmassa vaiheessa asiaan puuttuu ja mitä lievempi oire on, sitä helpompaa lemmikkiä on totuttaa, Varmiola sanoo.

– Jos pelko on siinä pisteessä, että koira yrittää päästä pauketta karkuun, työ on paljon isompi kuin tilanteessa, jossa koira on vaikkapa levoton ja läähättää pelosta. Tämä aste-ero on tärkeä esimerkiksi sen suhteen, miten nopeasti saa tuloksia.

Lue myös: Vuoden pelottavin ilta lemmikeille on taas ovella: Valmistaudu ajoissa – "Eläimille paras palvelus"

Lemmikkiä ei tule jättää yksin paukkeeseen 

Nyt on jo myöhäistä – joulukuussa koiran paukkupelkoa ei enää ehdi hoitamaan. Jotakin voi kuitenkin tehdä.

Uutenavuonna lemmikkiä ei tule jättää yksin paukkeeseen. Se, että kaikki on aiemmin sujunut hyvin, ei ole tae mistään.

– On myös sellaisia tapauksia, joissa koira on kaikki aiemmat vuodet ollut ihan ok, mutta sitten tuleekin se yksi riittävän lähelle tullut paukahdus, joka laukaisee pelon, Varmiola muistuttaa.

Omistajan rauhallinen läsnäolo auttaa lemmikkiä ja vähentää ilotulituksen aiheuttamaa pelkoa. Kotona kannattaa paitsi peittää ikkunat, myös kuunnella taustahälyä, kuten musiikkia tai elokuvaa. Iltalenkille ei ilotulitteiden sallittuna ampumisaikana kannata mennä.

Muista!

Säilytä kotona lemmikin omaa karvaa siltä varalta, että koira karkaa. Myös koiran oma peitto kelpaa: etsijäkoirat voivat hyödyntää sitä etsiessään lemmikkiä hajun perusteella.

Etsijäkoiraliiton neuvonta: 040 724 8614

– Jos lemmikki on arka tai säikkyy helposti, ei ole huono ajatus laittaa sille uudeksivuodeksi kaksi hihnaa. Koiralla voi olla sekä hyvät, pitävät valjaat että panta. Joskus näkee sellaisiakin koiria, joilla on kahdet eri valjaat. Jos toisista pääsee irti, toisista ehkä ei pääse, Varmiola kuvaa.

Joskus kaupungilla näkee keskiyön lyödessä koiria, jotka on otettu mukaan katsomaan ilotulitusta. Sitä ei voi suositella.

– Koskaan ei tiedä: kyseessä on kuitenkin eläin, joka voi säikähtää myös jotakin sellaista, mitä me emme osaa ajatella, Varmiola sanoo.

Lue myös: Surullinen video leviää netissä: Tällaista ilotulitus tekee koiralle

Lilyn suu toipuu

Entä Lily sitten? Se tulee toipumaan kokemastaan – ainakin fyysisesti.

– Lilyn suu varmasti toipuu, katkenneet hampaat on poistettu ja myös leukamurtuma paranee. Fyysisesti se siis varmasti toipuu, mutta vielä on mahdotonta sanoa, mikä on pitkän aikavälin ennuste paukkuarkuuden suhteen, Varmiola sanoo.

Oletko totuttanut lemmikkisi ilotulitteisiin? Laita lemmikistäsi kuva ja kerro vinkkisi! Voit nyt lähettää meille kuvasi ja videosi helposti mobiililaitteella osoitteessa mtvuutiset.fi/lukijankuvat. Linkki ohjaa sinut palveluun, jonka kautta saat materiaalisi helposti toimituksen nähtäville. Voit lähettää kuvan tai videon puhelimesi galleriasta tai kuvata sivuston kautta avautuvalla kameralla. 

Lue myös: Pelkääkö lemmikkisi ilotulitteita? Koiranomistaja kehottaa lopettamaan valittamisen ja kokeilemaan tätä taktiikkaa

Katso myös: Myös kissa voi pelätä ilotulitteita – miten sen pelkoa voisi helpottaa?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Juttua korjattu 27.12.2021 klo 7.10: korjattu haastateltavan sukunimi oikeaan muotoon. Nimi on Varmiola, ei Varniola, kuten jutussa aiemmin virheellisesti luki.