Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa vallitsi poliittinen epävarmuuden aika. Sitä vakauttamaan syntyi Nato, jonka tehtäviin kuului Neuvostoliiton laajenemisen ja kommunismin leviämisen ehkäisy. Miksi jopa Neuvostoliitto päätyi aikanaan hakemaan puolustusliiton jäsenyyttä?
Vuonna 1945 Euroopassa päättyi toinen maailmansota, joka jätti jälkeensä valtavasti tuhoa sekä miljoonien ihmishenkien menetykset. Holokaustin kauhut olivat paljastuneet natsien johtamassa Saksassa.
Saksa oli miehitettynä vyöhykkeisiin neljän valtion toimesta: Yhdysvaltojen, Neuvostoliiton, Ranskan ja Ison-Britannian. Neuvostoliiton miehittämän vyöhykkeen sisällä myös Berliini jaettiin idän ja lännen kesken.
Eurooppa oli kahtiajakautunut Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton leireihin.
– Itämeren Stettinistä Adrianmeren Triesteen on laskeutunut rautaesirippu mantereen lävitse. Linjan takana ovat kaikki Keski- ja Itä-Euroopan vanhojen valtioiden pääkaupungit. Varsova, Berliini, Praha, Wien, Budapest, Belgrad, Bukarest ja Sofia. Kaikki nämä kuuluisat kaupungit ja niitä ympäröivä väestö sijaitsevat Neuvostoliiton piirissä ja ovat tavalla tai toisella, eivät ainoastaan Neuvostoliiton vaikutusvallan vaan myös Moskovan hyvin korkean ja kasvavan kontrollin alla, Ison-Britannian pääministeri Winston Churchill kuvaili kuuluisassa Rautaesirippu-puheessaan vuonna 1946.
Vielä sodan aikana Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat olleet liittolaisia taistelussa Saksaa ja muita akselivaltoja vastaan. Kylmä sota alkoi, kun kävi ilmi, että puna-armeija ei ollut vetäytymässä Itä-Euroopasta. Se sai Yhdysvallat niin ikään pitäytymään Euroopan mantereella.
– Kevättalvella -48 Tshekkoslovakiassa tapahtui neuvostojohtoinen vallankaappaus, joka kiristi tilannetta Keski-Euroopassa. Tämän seurauksena alettiin koota Natoa ja Yhdysvaltain tukikohdat jäivät Eurooppaan, professori Henrik Meinander Helsingin yliopistosta kertaa Naton syntyhetkiä.
Pohjois-Atlantin liitto eli Nato muodostettiin huhtikuussa 1949. Näin Yhdysvallat, Kanada, Belgia, Tanska, Ranska, Islanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Norja, Portugali ja Iso-Britannia sopivat, että hyökkäys yhtä heistä kohtaan tulkittaisiin hyökkäykseksi kaikkia kohtaan.
Suomesta tuli osa Neuvostoliiton puskurivyöhykettä
Suomen turvallisuuspoliittinen tilanne oli Neuvostoliiton naapurimaana ja painostuksen alla hyvin toisenlainen.
– Blokkiutuminen Euroopassa alkoi todella vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksen jälkeen. Suomi solmi YYA-sopimuksen vuonna 1948 Neuvostoliiton kanssa Stalinin vaatimuksesta. Suomi kuitenkin pysyi demokratiana ja markkinataloutena, mutta sitoutui käytännössä Neuvostoliiton puskurivyöhykkeeksi länteen. Suomi oli velvoitettu puolustamaan omaa maataan sellaisia Neuvostoliittoon kohdistuvia hyökkäyksiä vastaan, jotka tehtiin Suomen maaperän kautta.
– YYA-sopimuksessa mainittiin nimenomaan Saksa tai sen kanssa liittoutunut valtio uhkana. Stalin oli vakuuttunut siitä, että Saksa vielä nousee ja että siihen täytyi varautua.
Meinander kuvailee, että Venäjän suuri kertomus kansakunnalleen on ollut se, että se on koko ajan uhattuna. Stalinin päätös jämähtää Keski-Eurooppaan toisen maailmansodan jälkeen pitämään asemia tarkoitti sitä, että Neuvostoliitto tarvitsi puskurivyöhykkeitä.
– Vanhojen imperiumien käsitys ei ole se, että heillä olisi tarkkoja rajoja, vaan heillä on vaikutuspiiri, mistä pitää kiinni. Jos heillä ei ole siitä otetta, sen ottaa kilpailija.
Suomen hallitus keskustelee delegaation lähettämisestä Moskovaan keskustelemaan YYA-sopimuksesta.
Nato oli Neuvostoliitolle vastenmielinen asia.
– Heille oli olennaista, pitikö Yhdysvallat asemiaan Euroopassa. Neuvostoliitolle mieluisampaa olisi ollut ensimmäisen maailmansodan jälkeinen pirstoutunut tilanne Euroopan valtioiden kesken.
Siksi on varsin erikoista, että vuonna -54 myös Neuvostoliitto haki Naton jäsenyyttä. Miksi Neuvostoliitto teki näin?
– Se oli Neuvostoliiton pyrkimys heikentää Natoa ja vesittää sen varsinaista merkitystä. Jos Neuvostoliitto olisi ollut Naton jäsen, koko Naton merkitys olisi haihtunut pois.
– Neuvostoliitto ja myöhemmin Venäjä on pitkään puhunut uudesta eurooppalaisesta turvallisuusjärjestelmästä. Tällä se on käytännössä aina tarkoittanut, että takaus, joka Euroopalla on Yhdysvalloilta, olisi heikentynyt ja menettänyt merkityksensä.
Video: Tällainen oli kylmä sota (artikkeli jatkuu videon jälkeen).
2:32
Ilman Natoa eurooppalainen hyvinvointikehitys ei olisi ollut mahdollinen
Yhdysvalloille Nato oli yksi keino pysäyttää kommunismin leviäminen Euroopassa. Euroopalle Nato antoi puolestaan mahdollisuuden taloudellisen integraation syventämiseen ja myöhemmin Euroopan unionin muodostumiseen.
– On hyvä muistaa, että eurooppalainen hyvinvointivaltio ei olisi ollut mahdollinen ilman Yhdysvaltojen jäämistä Eurooppaan, sillä eurooppalaisten valtioiden rahat olisivat menneet asevarusteluun. Taloudellinen integraatio ei olisi ollut mahdollista ja tilalla olisi ollut kyräilevä asenne toisiin valtioihin.
Kommunismin leviämisen pelko Euroopassa oli todellinen Yhdysvalloille. Kuvassa juhlitaan neuvostojohtaja Josif Stalinin 70-vuotispäivää 21.12.1949. Kuvassa Stalinin aateveljiä vasemmalta oikealle: Mao Zedong, Walter Ulbricht, Josif Stalin ja Nikita Hruštšov.
Euroopan ja Yhdysvaltojen yhteistyö Euroopassa ei aina suinkaan aina ollut auvoista.
– Ranska De Gaullen johdolla suhtautui kriittisesti Yhdysvaltain dominanssiin Länsi-Euroopassa. He päätyivät silloin vetäytymään joksikin aikaa Naton operatiivisesta toiminnasta.
Läpi Naton olemassaolon hankausta on ollut myös toiselta suunnalta.
– Yhdysvallat on puolestaan ollut ärtynyt siitä, että länsi ei osallistu asevarusteluun, vaan luottaa, että Yhdysvallat tulee apuun. Jokainen kerta, kun on syntynyt jokin kriisi Euroopassa, käytännössä Euroopan Nato-maat eivät ole pystyneet niitä ratkaisemaan.
Tilanne on edelleen samanlainen.
– Ilman Yhdysvaltain tukea Ukrainan tilanne olisi paljon huonompi. Saksan häilyvä suhtautuminen Ukrainaan liittyy heidän vahvaan kokemukseensa, jossa Saksa oli syyllinen toiseen maailmansotaan, eikä Saksa halua enää koskaan olla syytettynä sotaisuudesta.