Eduskunta on varannut hallitusneuvotteluihin 700 000 euroa, neljä vuotta sitten budjetti tuplaantui: "Ei siellä oteta saunaoluita eikä aperitiiveja"

Hallitusneuvottelujen aikana sovitaan muun muassa hallitusohjelmasta, joka on kaikkien neuvotteluihin osallistuvien puolueiden hyväksymä. Kysessä on poliittinen toimintaohjelma, johon uusi hallitus on listannut kuluvan vaalikauden tavoitteet ja tärkeimmät tehtävät. Neuvottelut on tavattu jo pitkään käydä Säätytalossa.

Kokoomuksen johtamista neuvotteluista odotetaan hankalia etenkin RKP:n ja perussuomalaisten eriävien maahanmuuttonäkemysten takia.

Lue lisää: Tuleeko tästä kysymyksestä hallitusneuvottelujen pahin kipukohta? "RKP:n ja PS:n linjat kuin tuli ja jää"

Orpo paljasti hallituspohjan – mukaan kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristilliset

Eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio kertoo MTV Uutisille, että hallitusneuvotteluihin on tällä kertaa budjetoitu eduskunnan puolesta 700 000 euroa. 

– Se on meidän oma arvaus ja luulenpa, että kohtalaisen hyvä arvaus, Rauhio kuvaa mittaluokkaa. 

Kyseessä on Rauhion mukaan siis pelkkä arvio, joka ei sido hallitusneuvotteluihin osallistuvia tahoja – se voi siis alittua tai ylittyä. 

Loppulasku ei ole vain eduskunnan maksettavana, vaan kuluihin osallistuu myös valtioneuvosto. Kun valtioneuvoston käyttämät rahat otetaan mukaan laskuihin, neljä vuotta sitten hallitusneuvotteluihin käytettiin rahaa kaikkiaan hieman alle 600 000 euroa. 

– Ja nyt, kun budjetti on 700 000 euroa, niin eiköhän tuo mene inflaatiokorjauksen ja pyöristyksen suuruusluokkaan tämä muutos. 

Onko 700 000 euroa paljon vai vähän?

Vaikka arvio on linjassa neljän vuoden takaiseen, 700 000 euroa kuulostaa tavantallaajan korvaan isolta summalta – etenkin, jos se ylittyy hallitusneuvottelujen venyessä. 

Rauhion mukaan summa on kuitenkin hyvin pieni ottaen huomioon kokonaiskassan, johon veronmaksajien eurot kilahtavat.

– Tällä alkaneella vaalikaudella – riippumatta siitä, minkälaista talouspolitiikkaa uusi hallitus tekee – käytetään valtion varoja reilusti yli 300 miljardia, Rauhio alustaa ja jatkaa puheenvuoroaan.

– Siihen suhteutettuna, että hallitusohjelman suunnitteluun käytetään satoja tuhansia euroja, puhumme miljoonasosista tässä tapauksessa.

Lue myös: Virkamies tasapainottaisi taloutta kuudella miljardilla, poliitikko ei – ekonomistit kertovat, miksi

Kaikkeen tähän rahaa uppoaa neuvottelujen aikana

Mihin satojen tuhansien eurojen budjetti sitten käytetään?

Rauhion mukaan kyse ei ole "raiderista", jota käytetään musiikkimaailmassa. Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo, tai kukaan muukaan neuvotteluihin osallistuva henkilö ei toimita eduskunnalle minkäänlaista toivomuslistaa esimerkiksi neuvottelun aikaisista tarjoiluista.

– Ei sieltä tule etukäteen muita vaatimuksia kuin hyvä kokoustila, jossa voidaan olla tarvittaessa 24/7 ne viikot, jotka neuvottelut kestävät, eikä työajasta tarvitse kirjaa pitää. 

Rauhallisen kokoustilan lisäksi rahaa palaa Rauhion mukaan muun muassa tietoliikenteen ylläpitämiseen ja neuvotteluissa olevien henkilöiden turvallisuuden takaamiseen muun muassa kulunvalvonnan ja kokoustilan ympärivuorokautisen vartioinnin kautta.

– Sitten, kokoustilasta ei poistuta lounaalle, päivälliselle tai aamu- ja iltapalalle, vaan sopimusravintolamme huolehtii siitä, että mitään keskeytyksiä ei tämänkaltaisten tarpeiden takia tule.

Viime aikoina kansanedustajien alkoholinkäyttö on ollut isosti uutisotsikoissa. Koska aihe nousi isoksi puheenaiheeksi, MTV Uutiset selvitti, paljonko eri ministeriöt käyttivät rahaa edustuskuluina nimenomaan alkoholiin. 

Lue lisää: MTV selvitti: Näin paljon ministerit käyttivät edustusrahaa alkoholiin viime eduskuntakaudella – listan kärjessä pääministeri

Kuten ministeriöiden edustuskulujen osalta, myös hallitusneuvotteluissa alkoholiin menevä raha on vuosien saatossa vähentynyt Rauhion mukaan liki olemattomiin, sillä toimintakulttuuri on muuttunut. 

– Alkoholinkäyttö tällaisissa yhteyksissä on vähäistä ja ennen kaikkea se on vuosien ja vuosikymmenten mittaan selkeästi vähentynyt, eli se ei ole mitenkään merkittävässä osassa näissä kuluissa, se on marginaalinen, suorastaan olematon, hän kertaa.

Päätöksiä ei siis tehdä saunaolusten vauhdittamana saunanlauteilla, eikä ruokailuhetkiä käynnistellä alkudrinkeillä.

– Kokouspaikka on erinomaisen hyvä, mutta sauna ei sieltä muistu mieleen, eli ei siellä oteta saunaoluita eikä aperitiiveja. 

– Illallisjuomatkin tahtovat olla vettä ja alkoholittomia juomia. 

Lue myös: Mika Lintilälle haettiin Alkosta viinaa tunteja ennen kuin Suomi julisti poikkeusolot – kuukauden päästä varastoa jo täydennettiin

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Neljä vuotta sitten loppulaskulla budjetti liki tuplaantui 

Neljä vuotta sitten eduskunta oli budjetoinut neuvotteluille 180 000 euroa, siis huomattavasti pienemmän summan. Rauhion mukaan erotus selittyy muun muassa sillä, että kuluja kohdennetaan eri tavalla. Tällä kertaa eduskunta on aiempaa isommin mukana kulujen kattamisessa.

– Olemme sopineet siitä, että valtioneuvosto maksaa vähän vähemmän kuin viimeksi ja eduskunta vastaavasti enemmän.

– Uskomme, että saamme tällä tavoin paremmin menot hallintaan, kun niitä kootaan yhteen paikkaan. Ja toisekseen, hallitusneuvottelujen taustoittaminen ja resurssien hankkiminen kuuluu eduskunnalle, Rauhio sanoo. 

Mikäli palataan neljän vuoden takaisiin neuvotteluihin ja niiden aiheuttamiin kustannuksiin, loppulasku oli arvioitua suurempi, noin 321 000 euroa. 

– Eli se oli eduskunnan osalta melkein tuplat siitä, mitä oli budjetoitu, Rauhio muotoilee. 

– Sen lisäksi kokonaisuuskustannuksiin kuuluu se, että myöskin valtioneuvoston kanslia käytti ja käyttänee nytkin jonkin verran rahaa.

Voiko budjetti ylittyä tälläkin kertaa? 

Tänäkään vuonna hallitusneuvottelujen lopullisille kustannuksille Rauhion mukaan ei ole asetettu minkäänlaista takarajaa, sillä loppulasku riippuu hyvin pitkälti neuvottelujen kestosta. 

– Voiko tämä raha ylittyä huomattavasti, kyllä. Hallitusneuvottelujen aika voi venyä ja näin ollen budjettikin ylittyä tämänhetkisestä arviosta. 

Sen lisäksi, että neuvottelujen aikana väännetään hallitusohjelmasta, hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet päättävät ministerisalkku- ja työnjaosta puolueiden kesken. 

– Meillä on hallitusneuvottelut kestänyt joskus kuukauden, joskus kaksi kuukautta – onneksi ei montaa kuukautta kumminkaan, hän pohtii.