Eliisa, 67, taisteli työkyvyttömyyseläkkeestään liki 20 vuotta – Kela ja vakuutusyhtiö pistivät hanttiin, vaikka nainen kärsii synnynnäisestä selkäviasta

Sinnikäs nainen ei kuitenkaan halunnut luopua ammatistaan. Hän perusti toiminimiyrityksen ja teki mittatilaustöitä kotoa käsin, kun hänen lapsensa olivat vielä pieniä.

– Jouduin opettelemaan yrittäjyyden kantapään kautta. Toiminimiyrittäjänä pystyin toimimaan noin kymmenisen vuotta, Korpikannas kertoo.

Selkävaivat vei liikkumiskyvyn

Loppujen lopuksi Korpikannas ei enää pystynyt tekemään ompelutöitä ollenkaan.

– Nelikymppisenä selkääni tuli paha pullistuma. Jouduin odottamaan yli vuoden leikkaukseen pääsemistä. Jouduin käymään useamman lääkärin ja erikoislääkärin vastaanotolla.

Lue myös: Terveysrajoitteet yleisin työllistymistä estävä syy Suomessa – "Työtä jatkettava erityisesti mielenterveyden osalta"

Koko Korpikannaksen perhe on joutunut koville tilanteen vuoksi. Perheenäiti oli välillä niin huonossa kunnossa, että joutui pyytämään apua miltei kaikkiin päivittäisiin askareisiin.

– Menin niin huonoon kuntoon, etten pystynyt olemaan mitenkään päin. Minulta meni liikkumiskyky kokonaan, Korpikannas muistelee.

Korpikannas pääsi lopulta leikkaukseen.

– Normaalisti tällaisesta leikkauksesta toipuu muutamassa päivässä. Minä jouduin olemaan yhdeksän päivää sairaalassa. Sen jälkeen pääsin jollain tavalla jaloilleni.

Leikkauksen jälkeen Korpikannas lopetti toiminimensä, sillä useampi lääkäri totesi tämän työkyvyttömäksi, ja myös naisen lihaskunto oli romahtanut.

Taistelu Kelan ja vakuutusyhtiön kanssa alkaa

Toiminimen lopettamisen jälkeen Korpikannas oli hetken aikaa töissä kolmannen sektorin työpaikassa. Työsuhteen ollessa päättymäisillään hän pääsi työpaikan kautta työkunnon kartoitukseen.

– Menin kuntoutukseen Kinkomaalle, jossa viikon aikana minua testattiin joka lähtöön. Sieltäkin sain lausunnon, että olen täysin työkyvytön.

Testausviikon jälkeen Korpikannas meni dokumenttiensa kera Kelaan hakemaan työkyvyttömyyseläkettä.

– Kela ei hyväksynyt Kinkomaalla tehtyä lausuntoa. Sen sijaan sain kutsun heidän omaan kuntoutukseen Ikaalisten kylpylään.

Korpikannaksen mukaan Kela kumosi Kinkomaalla annetun lausunnon pelkän haastattelun perusteella. Ikaalisissa hänet nimittäin todettiin työkykyiseksi, eikä näin ollen voinut siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Lue myös: Tuore vertailu: Suomen työllisyyspalvelut muita Pohjoismaita huonommalla tolalla

– Lausunto oli siis täysin päinvastainen. Siellä sanottiin, että minulla on hyvä lihaskunto. En kuitenkaan saanut minkäänlaista ehdotusta siihen, minkälaista työtä voisin tehdä.

Kipujen kanssa painiva nainen kävi samalla taistelua työkyvyttömyyseläkkeestään. Kun Kela hylkäsi päätöksen työkyvyttömyyseläkkeestä, asia vietiin muutoksenhakulautakuntaan ja siitä edelleen vakuutusoikeuteen.

– Tätä rataa riitti monta vuotta. Minulla on kellarissa paksu pinkka papereita, jossa on kaikki hylkäämispäätökset ja muut dokumentit, Korpikannas kertoo.

Perhe joutui hakemaan apua leipäjonosta

Korpikannas oli ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi, vaikka oli työkyvytön.

Toiminimiyrityksen vuoksi Korpikannas joutui tyytymään työmarkkinatukeen tai sairaspäivärahaan. Työmarkkinatuki on enimmillään 720–940 euroa kuukaudessa. Tuen määrään vaikuttavat muun muassa lasten lukumäärä.

Perhe eli alle köyhyysrajan monta vuotta. Tällöin Korpikannas tukeutui leipäjonoihin sekä seurakunnan tai Pelastusarmeijan apuun.

– Lapseni olivat tuolloin lukioikäisiä. He olisivat jopa halunneet lopettaa lukion, koska kirjat maksoivat niin paljon. Minä sanoin, että lukiota ei lopeteta missään nimessä. Kirjojen kustannuksiin saimme Mannerheimin lastensuojeluliiton apua.

Korpikannas kertoo, että kaikkein tiukin paikka hänen elämässään on ollut opetella elämään kipujen kanssa.

– Kivut eivät hellitä koskaan. Ne ovat kaverina aikana. 

Kipujen vaikutukset Korpikannaksen elämään ovat olleet merkittävät. Ennen kuin selkä meni todella huonoon kuntoon, Korpikannas on viettänyt aktiivista elämää ja harrastanut paljon.

Työn lisäksi selkäkivut veivät pohjan myös vapaa-ajalta. Jatkuva avun pyytäminen muilta on ollut Korpikannakselle vaikeaa.

"Usein mietin, että miten oikein selvisin tästä kaikesta."

Pitkään jatkunut taistelu työkyvyttömyyseläkkeen puolesta vei lopulta myös Korpikannaksen henkiset voimat. Nainen saikin omalta lääkäriltään lähetteen psykiatriselle poliklinikalle.

– Täysi romahdus oli todella lähellä. Psyakiatriselta lääkäri määräsi heti masennuslääkityksen ja sanoi, että tämä oli nyt yhdestoista hetki. Jos en olisi mennyt vastaanotolle tuolloin, olisi voinut mennä vuosi kausia nousta ylös henkisestä kuopasta.

Kansanedustaja myöntää Kelan kankeuden

Korpikannas osallistui tällä viikolla Helsingissä järjestettyyn Köyhyyttä kokeneet ja kansanedustajat samassa pöydässä -keskustelutilaisuuteen, jossa hän jakoi oman tarinansa.

Paikalla oli myös kristillisdemokraattien kansanedustaja Antero Laukkanen, joka kuvaa Korpikannaksen tapausta valitettavaksi, mutta toteaa, että tällaisia tapauksia on valitettavan paljon.

– Eliisan kohdalla tuli esiin Kelan toimintaketjut ja ratkaisumallit, jotka ovat kerta kaikkiaan toimimattomia. Kelan toimintaperiaatteet tulisi muuttaa loogisimmiksi, Laukkanen sanoo tilaisuudessa.

Laukkasen mukaan asiakkaan pitäisi jo lääkärin ensikäynnillä tietää, miten asiakkaan hoitopolku etenee. Kansanedustaja myös kritisoi Kelan päätöksiä Korpikankaan tapauksessa.

Lue myös: Eläkeläisnainen jymäytti työttömyyskassaa vuosien ajan – tilille ropisi perusteettomia työttömyyskorvauksia yli 50 000 euroa

– Jostain syystä Kela päätyy toisiin tuloksiin kuin muut. Kela ei mieti asiakkaan tilannetta tarpeeksi. Yksityisen ihmisen oikeusturvan kannalta nämä ovat mahdottomia tilanteita.

Laukkanen myöntää, että Kelan kokonaisuudistus on tarpeen.

– Minun mielestäni Kelan asiantuntijalääkärit on lakkautettava, ja Kelan tulisi ottaa muiden lääkäreiden lausunto huomioon paremmin.

Korpikannas on tyytyväinen Laukkasen vastauksiin ja ne toivat lisää luottamusta siihen, että asiat ovat muuttumassa.

Keskustelutilaisuuden järjesti Työttömien keskusjärjestö, josta myös Korpikannas on saanut matkan varrellaan tukea.

Taistelu jatkui liki 20 vuotta

Eliisa Korpikannas on nyt 67-vuotias ja saa vihdoin täyttä työkyvyttömyyseläkettä.

– Parikymmentä vuotta meni, kun kävin monenlaisia työvoimakoulutuksia, työkokeiluita ja harjoitteluita läpi. Ne eivät kuitenkaan koskaan johtaneet mihinkään.

Kela pyörsi päätöksensä lopulta Korpikannaksen ollessa 58-vuotias, neljännen hakemuskierroksen jälkeen.

Kelan päätös ei kuitenkaan riittänyt täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen.

Työeläkettä ei kuitenkaan ollut Korpikannakselle ehtinyt paljon kertyä, koska hän oli siirtynyt toiminimiyrittäjäksi. Korpikannaksen täysi työkyvyttömyyseläke tulee siis puoleksi Kelalta, puoleksi vakuutusyhtiöltä.

Vaikka Kela myönsi työkyvyttömyyseläkkeen, vakuutusyhtiö myönsi vain puolet heidän osuudestaan.

– Olin siis tällaisella hirviöllä kuin kolmeneljäsosaeläkkeellä. En ollut koskaan kuullut, että jollain muulla olisi ollut tällainen järjestely, Korpikannas ihmettelee.

Lue myös: Kun muut lapset leikkivät pihaleikkejä, Annika, 10, maksoi perheen laskuja – kertoo nyt, millaista on elämä masentuneen äidin varjossa

Nainen taisteli vielä kolme vuotta vakuutusyhtiön kanssa, kunnes sai täyden työkyvyttömyyseläkkeen 61-vuotiaana.

– Kyse oli 200 eurosta kuukaudessa. Mietin, että oliko se edes laillista ja oliko taistelu ylipäänsä kannattavaa vakuutusyhtiölle.

Korpikannas ihmetteleekin, miksi vakuutuslääkärin lausunto on Kelan tai muiden lääkäreiden lausuntoa pätevämpi.

Asiasta on ollut vireillä kansalaisaloite, jossa vaadittiin vakuutuslääkäreiden "mielivallan" hylkäystä. Aloite keräsi vuonna 2018 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta, joten se eteni eduskuntaan.

Kansanedustaja Laukkanen kertoo, että Kela on mukana meneillään olevassa sote-uudistuksessa ja, että valtioneuvostolla on myös valmistelu meneillään vakuutuslääkäreiden asemasta.

Nyt, kun Korpikannaksen taistelu työeläkkeestä on takana päin, naisesta huokuu elämänilo kaikesta huolimatta. Hän haluaakin nyt toimia kokemusasiantuntijana, jotta tilanne olisi muille tulevaisuudessa helpompi.