Hurmaa vai tuskaa? Addiktio liikuntaan iskee salakavalasti: "Ei kuuluisi tarkoittaa sitä, että punnitaan jokainen salaatinlehti"

Normaalisti liikunta on terveyttä edistävää ja mielihyvää tuottavaa puuhaa. Liikunta on mitä mainioin lääke stressin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

Aktiiviset jumppaajat kääntyvätkin usein liikunnan puoleen, kun muu elämä tuntuu vaikealta. Kuntosalille saavutaan hikoilemaan koulun tai työn aiheuttamaa stressiä pois, pumppaamaan itseluottamusta tai etsimään sitä mystistä juoksun huumaa, jolloin koko keho täyttyy mielihyvähormoneista ja kaikki tuntuu euforiselta.

Paineiden kasvaessa moni kiihdyttää vauhtia ladulla tai lisää toistokertoja salilla. Onhan urheilu elämässä yksi niistä harvoista asioista, joita ihmisen on helppo kontrolloida. Salilla onnistumisen tunne on helpompi saavuttaa kuin työpaikalla. Kunnon hikitreeni auttaa epämieluisten tunteiden käsittelyssä paremmin kuin mikään muu. Mutta onko se sittenkään ihan niin?

Vähitellen urheilu ei välttämättä tuokaan enää samalla tavalla iloa ja stressinlievitystä, kuin se alun perin toi.

– Addiktio urheiluun käynnistyy salakavalasti, kun ennen iloa ja mielihyvää tuonut tapa liikkua muuttuu pakonomaiseksi ja vaikuttaa häiritsevästi muihin elämän osa-alueisiin urheilupsykologiaan erikoistunut Gloria Petruzzelli kertoo Men's Journalille.

Tällöin motivaatiota ei tunnu löytyvän mihinkään muuhun kuin itsensä kehittämiseen salilla. Muutos ei tapahdu yhdessä yössä, mutta saatat yhtäkkiä huomata, että alat perua vapaa-ajan tapaamisia kavereiden kanssa, jotta ehdit kuntosalille saamaan hien pintaan. Idea lepopäivistä ahdistaa ja kulutat huomattavan määrän energiastasi seuraavan treeniviikon suunnitteluun.

Pahimmillaan työsuorituksesi kärsii, puhumattakaan unen laadusta ja pinnan kiristymisestä. Kehosi huutaa rauhoittumaan, muttet kuuntele sitä. Yhtäkkiä kaikki ne asiat, joita lähdit liikunnalla korjaamaan tulevat takaisin liiallisen urheilun takia.

Liikunta valtaa koko elämän

Saatat liikkua epäterveellisellä alueella, jos et voi lakata ajattelemasta liikuntaa muissa askareissasi etkä salli kehollesi aikaa palautua. Vaaravyöhykkeelle siirryt sillä hetkellä, kun alat potea huonoa omaatuntoa siitä, ettet liiku mielestäsi tarpeeksi tai haluat jatkuvasti liikkua enemmän saavuttaaksesi sen tunteen, mitä liikunta sinulle alun perin ja parhaimmillaan tuotti.

Ongelmallista on myös se, jos liikut päivästä ja viikosta toiseen samalla tavalla koskaan rikkomatta rutiiniasi.

– Aktiiviset liikkujat eivät välttämättä tajua käytöksensä olevan hallitsematonta, koska nykyisin sosiaalisesta mediasta löytyy helposti muita kanssaihmisiä, joiden avulla käytös on helposti oikeutettavissa, Petruzzelli kertoo.

Somevaikuttajat pahentavat ongelmaa

Mikä motivoi valtaosaa liikkumaan? Parantunut fyysinen voima tai tiukempi vyötärölinja, tietenkin. Monet innostuvat myös rankan lenkin tai treenin jälkeen julkaisemaan egoa hellivän kuvan tai päivityksen verkkoon omista fitness-saavutuksistaan.

Tuntuu mahtavalta, kun joku kommentoi juuri lisäämääsi belfieen, miten hyvältä näytät tai kun saat innokkaan kadehtivia kehuja kerrottuasi tehneesi uuden juoksuennätyksen pururadalla.

Sosiaalinen media on täynnä liikuntaan inspiroivia tilejä ja vaikuttajia. Heidän ympärilleen rakentuu tiukkoja toisiaan kannustavia yhteisöjä. Hyvä niin, sillä kanssaihmiset motivoivat pysymään terveiden elämäntapojen polulla herkemmin kuin yksin. Valitettavasti somen yhteisöillä ja julkkisvaikuttajilla on valitettavasti myös rumempi puolensa.

Tunnetut fitnessgurut jakavat Instagramissa vinkkejä ja elävät ”rise and grind” -mantraa, eli ajatusta, että koko valveillaoloaika tulisi käyttää hyödylliseen itsensä kehittämistyöhön työpaikalla, kotona, sosiaalisessa elämässä ja kuntosalilla. BBC:n mukaan tällainen käytös voi johtaa paineen tunteeseen julkaista somessa vain terveintä, puhtoisinta ja fiteintä kuvaa itsestämme.

Lue myös: Alice oli monen esikuva – paljastaa nyt surullisen totuuden fitness-kuviensa takaa: "Yritän korjata vahinkoa, jonka saatoin aiheuttaa"

#fitspiration-avainsanan alle mahtuu melkein 18 miljoonaa postausta. Se on hybridi sanoista fitness ja inspiration, inspiraatio. Julkaisut ovat tavalla tai toisella toistensa kopioita. Ne henkivät hyvää oloa, joka on saavutettavissa vain liikunnan suoman hurmoksen ja suurina huutoa olevien tiukkojen muotitrikoiden avulla.

Liikunnan pimeä puoli

Vaikka liikunta on pääsääntöisesti hyvästä ihmiselle tasapainoisten elämäntapojen ohella, sen pimeä puoli on täynnä vaaroja.

BBC:n mukaan syömishäiriöt, eritoten addiktio liialliseen terveyteen ja liikuntaan, eli ortoreksia, on yleistymässä samaa tahtia #fitspiration-sanan kanssa. Hoitamaton ortoreksia on hengenvaarallinen ja voi johtaa aliravitsemukseen ja mielenterveydellisiin ongelmiin. Syömishäiriöistä toipuminen on pitkä, jopa koko loppuelämän kestävä prosessi.

University College London selvitti vuonna 2017 valmistuneessa tutkimuksessa Instagramin käytön ja syömishäiriöiden välistä yhteyttä ja löysi selkeän linkin ulkonäkökeskeisen Instagramin ja syömisähäiriöiden välillä. Kohteena olivat erityisesti terveellistä ruokavaliota mainostavat vaikuttajat.

– Fitnekssen ei kuuluisi tarkoittaa jokapäiväistä treeniä ja sitä, että punnitaan jokainen salaatinlehti, Jen Bett, ortoreksiasta parantuva fitness-vaikuttaja sanoo BBC:lle.

Guardian kertoo, että syömishäiriötä sairastavat ihmiset ovat jopa neljä kertaa todennäköisemmin vaarassa kehittää riippuvuussuhteen liikuntaan. Äskettäin julkaistu tutkimus selvitti 2 140 noin 25-vuotiaan ihmisen tietoja. Addiktion liikuntaan tulkittiin tarkoittavan pakonomaista suhtautumista liikkumiseen, mikä vaikutti negatiivisesti ihmisen terveyteen sekä sosiaaliseen elämään.

Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen terveydenhuoltojärjestelmän mukaan syömishäiriöt ovat lisääntyneet jopa 37 prosenttia kahden viime vuoden aikana. American Journal of Clinical Nutritionin mukaan syömishäiriöt ovat yleistyneet ympäri maailmaa eivätkä ole pelkästään länsimaiden ongelma. Myös Suomessa yhä useampi voi sairastua syömishäriöön elämänsä aikana, myös aikuisiällä.

Muut elämän osa-alueet alkavat kärsiä

Tiedät, ettei kaikki ole enää hyvin, kun huomaat, että tarpeesi liikkua vaikuttaa ihmissuhteisiisi ja työhösi. Jos lopetat parisuhteita, menetät ystäviä, jätät menemästä lomamatkoille, etäännytät itsesi perheestäsi tai menetät työsi urheilun takia, olet jo syvässä suossa. Maailmasi tuntuu tuhoutuvan, jos et onnistukaan liikkumaan täyden värisuoran lailla jokaisena päivänä viikosta täydellisesti.

Moni kutsuu liikuntaa omaksi terapiakseen, ja niin saa kyllä kaikin mokomin tehdä, kunhan liikunnalla ei yritetä korvata oikean terapian tarvetta.

Korjausliikkeisiin kannattaa ryhtyä ennen kuin liikunnasta tulee elämää kontrolloiva mörkö. Vahva tukiverkosto ja itsetuntemus ovat parantumisen ytimessä.

Mikään pururata tai jalkaprässi ei tee ihmisestä kelvompaa muiden ihmisten katseille, eikä mikään kuntopyörä tee sinusta parempaa kansalaista.

Lue lisää: Tähän kuvaan moni samaistuu – nainen julkaisi kuvan vatsastaan aterian jälkeen: ”En voi olla ainoa…”

Lue kaikki lifestyle-aiheiset jutut!

Lähteet: Men's Journal, The Guardian, BBC, SpringerLink, Uutispalvelu Duodecim, Greatist, Iltalehti, American Journal of Clinical Nutrition