"Itämeren suojelussa Suomella ei ole aihetta syytellä muita"

Juha Nurminen on omistautunut jo vuosia Itämeren suojelutyöhön sekä merellisen kulttuurin vaalimiseen. Vaikka Itämereen liittyy paljon ongelmia, Nurminen ei halua ryhtyä pessimistiksi.

− Itämeren suurin ongelma on rehevöityminen, jonka aiheuttavat maatalouden ja yhdyskuntien ravinnepäästöt. Jos kykenemme vähentämään ravinnekuormitusta riittävän ponnekkaasti, meri voi pelastua, Nurminen sanoo.

Katse omaan napaan

Itämeri kuuluu kaikille sen varrella sijaitseville valtioille. Se, miten maat suhtautuvat yhteisen meren suojelemiseen, vaihtelee.

Esimerkiksi Varsova laskee edelleen yli puolet jätevesistään suoraan veteen; joskin tilanne on korjautumassa lähiaikoina. Kalingradissa asiat ovat vielä huonommin. Suomi onkin tukenut Venäjää vedenpuhdistamoiden rakentamisessa. Herää kysymys, onko meidän tehtävämme maksaa saastuttavan naapurin kulut?

− Tässä on nyt vallalla kaksi väärää käsitystä. Ensinnäkin, Suomi on Venäjän suhteen maksumiehenä vain pieneltä osin. Venäjän ympäristöasiat ovat yleisesti huonolla mallilla, mutta esimerkiksi Pietari on asiassa hyvän toiminnan esimerkki. Kaupungin tilanne on kohentunut huomattavasti, Nurminen sanoo.

Toisekseen Suomella ei ole aihetta osoittaa syyttävällä sormella muita. Maamme on maatalouden jätevesien suhteen per capita Itämeren suurimpia kuormittajia.

− Jokaisen maan pitäisi katsoa enemmän omaan napaansa. Puheet koskevat liikaa esimerkiksi huviveneiden päästöjä, kun isot ongelmat muodostuvat maatalouden ohella ihmisperäisistä jätevesistä. Isoja asioita hoidettaessa pitää lähteä liikkeelle isoista kohteista.

Pieniä toivonpilkahduksia

Nurminen on saanut tuntumaa Itämeren tilaan myös sukelluskuvausharrastuksensa kautta. Meren huono kunto näyttäytyy paikan päällä karuna, mutta mahtuu joukkoon toivonpilkahduksiakin.

− Itämerestä saa todella kauniita merenalaisia kuvia silloin, kun se on levätön, toisin sanoen silloin, kun vesi on kylmää. Tämä kertoo siitä, että meren palautumismahdollisuus on yhä olemassa.

− Viime kesänä Suomenlahdella oli ensimmäistä kertaa havaintoja siitä, että kuolleiden pohja-alueiden määrä oli pienentynyt.

Suojelutyön ohella Nurminen on perehtynyt merenkulkukulttuuriin ja kirjoittanut aiheesta useita kirjoja. Miehellä on syytä iloon, sillä hänen ja John Nurmisen Säätiön vuonna 2007 julkaisema teos Meritie on lyönyt läpi maailmalla.

− Kyseinen kirja on tämän päivän bestseller Keski-Euroopassa. Kirja on käännetty seitsemälle kielelle, Nurminen iloitsee.

Studio55/Jenni Kokkonen

Lue myös:

Suomenlahti, maailman vilkkain meriväylä

Osallistu keskusteluun!