MTV Uutiset kokosi yhteen, mitä Ähtärin pandojen palautuksesta tiedetään.
Ähtärin eläinpuiston isopandoja Lumia ja Pyryä (Jin Baoabo ja Hua Bao) ennättää nähdä Ähtärissä vielä maanantaihin 21. lokakuuta asti, minkä jälkeen eläinpuisto menee talviunille.
Lumi ja Pyry eivät suinkaan tuona päivänä vielä lähde kotimatkalleen Kiinaan, vaan joutuvat ensin kuukaudeksi karanteeniin ja kattavaan terveystarkastukseen.
Lumin ja Pyryn Kiinan-lento lähtee todennäköisesti marraskuun lopussa tai joulukuun alussa. Tarkkaa päivämäärää ei ole vielä tiedossa.
Karanteeniin kuukaudeksi
Ähtärin eläinpuiston intendentti Markko Haapakoski kertoo, että Kiinan tulli vaatii, että pandat ovat eristettyinä vähintään 30 vuorokautta ennen kuin ne siirretään Kiinaan. Vastaavasti Lumi ja Pyry olivat karanteenissa tulleessaan Suomeen vuonna 2018.
Karanteenin aikana pandojen luona pandatalossa vierailevat tiukkoja hygieniakäytäntöjä noudattaen vain niiden hoitajat sekä tarvittaessa eläinlääkäri. Tällä varmistetaan se, ettei tauteja siirry Suomesta Kiinaan.
Kiina vaatii myös terveystarkastusta pandoille, joten se tehdään myös Ähtärissä ennen siirtoa. Tässä yhteydessä pandoille annetaan myös muutama rokote, Haapakoski kertoo.
Karanteenin aikana pandoja valmistellaan myös matkan ensimmäiseen haasteeseen eli kuljetukseen Ähtäristä Helsinki-Vantaan lentoasemalle: matkaa varten Lumi ja Pyry koulutetaan siirtymään itsenäisesti kuljetuslaatikoihin.
Lumin ja Pyryn kaltaisten eläinten siirto maasta toiseen vaatii myös erinäisiä lupa-asioita kuntoon. Suomen päästä tarvitaan muun muassa CITES-vientilupa. CITES-sopimuksella (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) suojellaan luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä, jotka ovat vaarassa tulla uhanalaisiksi niillä käytävän kansainvälisen kaupan seurauksena, kerrotaan valtion ylläpitämän ympäristohallinnon verkkosivuilla.
Vuodesta 2016 lähtien isopanda on luokiteltu kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n mukaan vaarantuneeksi lajiksi. Populaatio nykyisin on 1800–1900 yksilöä. Ennen vuotta 2016 isopanda luokiteltiin erittäin uhanalaiseksi, kertoo WWF.
Kuljetus Helsinki-Vantaalle
Haapakoski kertoi tiistaina STT:lle, että pandat siirretään Ähtäristä Helsinki-Vantaan lentoasemalle rekkakuljetuksella.
Tarkka kuljetustapa ei kuitenkaan ole vielä tiedossa, hän sanoo nyt MTV Uutisille. Jos pandat siirtyvät rekkakuljetuksella, niin kuljetukselle on monta kriteeriä.
– Villieläimiä kuljettava kuljettaja tarvitsee erikoisluvan eläinkuljetukseen. Lisäksi kalusto täytyy olla katsastettu ja hyväksytty eläinkuljetukseen. Eläinten ravinnon- ja veden saannista tulee huolehtia koko matkan ajan.
Kuljetuksen aikana tavoitteena on, että pandat ovat hereillä eli niitä ei siis rauhoiteta tai nukuteta. Kuljetuksen kyydissä on myös Ähtärin eläinhoitajia varmistamassa, että matka sujuu suunnitellusti ja turvallisesti. Matka Ähtäristä Helsinki-Vantaalle kestää noin neljä tuntia.
– Pandojen tulomatka tänne sujui samalla menetelmällä hyvin, joten eiköhän paluu mene ihan yhtä hyvin, Haapakoski kommentoi Ilta-Sanomille tiistaina.
Pandojen kuljetuksen Ähtäristä Helsinki-Vantaalle maksaa Ähtärin eläinpuisto.
Haapakosken arvion mukaan siirron jälkeen pandoilla kuluu luultavasti muutama viikko aikaa tottua uuteen ympäristöön ja valorytmiin. Hänen mukaansa siirrosta ei aiheudu vakavaa haittaa pandoille.
Lento Kiinaan
Kun Lumi ja Pyry tuotiin Suomeen vuonna 2018, ne tuotiin erikoiskuljetuksena venäläisellä Iljushin 76 -kuljetuskoneella. MTV Uutiset kysyi tuolloin Finnairilta, miksei pandoja tuotu suomalaiskoneella. Vastaus oli yksiselitteinen: Finnairilla ei ole sopivaa kalustoa tehtävään, sillä lentoyhtiöllä ei ole rahtikoneita.
Tämän tyyppisellä Iljushin IL76 -rahtikoneella Lumi ja Pyry tuotiin Suomeen.
Kyydissä oli pandojen hoitaja, eläinlääkäri sekä MTV Uutisten kirjeenvaihtaja Petri Saraste. Voit lukea vuosien takaisesta matkasta lisää alla olevasta linkistä.
MTV:n Petri Saraste matkusti pandojen kanssa Suomeen venäläisessä rahtikoneessa
Saman pohdinnan äärellä ollaan jälleen: millä koneella Lumi ja Pyry siirretään Kiinaan.
Asia ei ole vielä varmistunut. Myöskään lähtöpäivä tai lentoreitti ei ole Ähtärin eläinpuiston tiedossa, nimittäin vastuu pandojen siirrosta Helsingistä eteenpäin on Kiinalla, Ähtärin eläinpuiston intendentti Haapakoski kertoo.
Kiina kuitenkin siis järjestää ja maksaa lennon.
Ilta-Sanomien tietojen mukaan Ähtärin eläinpuiston eläinhoitaja lähtee lennolle mukaan varmistamaan, että kaikki sujuu varmasti hyvin.
Sekään ei ole vielä tiedossa, minkälaisissa oloissa pandat joutuvat matkustamaan Kiinaan. Tullessaan kuusi vuotta sitten Lumi ja Pyry kököttivät Belgiasta vuokratuissa 400 kilon läpinäkyvissä kuljetuslaatikoissa. Tuolloinkaan pandoja ei nukutettu eikä rauhoitettu lääkkeillä. Lentokoneen ruuma pidettiin noin 16-asteisena ja valaistukseltaan hämäränä. Lentokilometrejä kertyi noin 6500, eikä välilaskuja tehty.
2:12
Kiinasta Suomeen tulevat pandat odottivat tammikuussa 2018 Chengdun lentokentällä Sichuanissa kuljetusta kohti Suomea. Antonov 76 -rahtikone lähti matkaan puoliltaöin Suomen aikaa.
Minne pandat sijoitetaan Kiinassa?
Haapakoski totesi STT:lle tiistaina, ettei osaa sanoa vielä tarkasti, minne pandat Kiinassa sijoitetaan.
– Luultavasti sijoituspaikka on tällainen pandansuojelukeskus, joita on Kiinassa useita.
Tieto ei ollut tarkentunut vielä keskiviikon aikana, kun MTV kysyi asiaa.
Ähtärin eläinpuiston toimitusjohtaja Arja Väliaho sanoi STT:lle uskovansa, että "paikka tarkentuu varmasti samalla kun pääsemme kiinalaisten suojelukumppaneidemme kanssa sopimukseen pandojen lähtöpäivästä".
Sitäkään ei tiedetä, sijoitetaanko Lumi ja Pyry Kiinassa samaan paikkaan.
Mitä Lumin ja Pyryn fasiliteeteille tapahtuu?
Ähtärin eläinpuiston intendentti Marko Haapakosken mukaan Lumea ja Pyryä varten rakennettujen fasiliteettien, kuten häkkien ja pandatalon, kohtaloa selvitellään parhaillaan.
Näin Kiina ajattelee palautuksesta
Isopandat Lumi ja Pyry tulivat Suomeen vain lainaan. Kiinalle pandojen vuokraaminen ulkomaille on osa niin kutsutta pandadiplomatiaa, jolla Kiina pyrkii pehmentämään suurvallan julkisuuskuvaa.
Vuokrasopimus laadittiin 15 vuodeksi ja se olisi umpeutunut vasta yhdeksän vuoden päästä vuonna 2033. Pandojen palautuksessa on siis kyse ennenaikaisesta palautuksesta.
Ähtärin eläinpuistosta vastataan, että pandojen palautuksesta päätettiin yhdessä Kiinan kanssa.
Näin vuokranantaja Kiina vastaa Suomen Kiinan suurlähetystön edustaja Zhang Yiqingin välityksellä.
– Kiinan ja Suomen välisen vuonna 2017 solmitun jättipandan suojelu- ja tutkimusyhteistyösopimuksen mukaan Kiinasta saapui vuonna 2018 Suomeen kaksi jättipandaa ”Lumi” ja ”Pyry”. Tiedetään, että Ähtärin eläintarha on kohdannut vakavia rahoitusvaikeuksia kahden jättipandan suojelun aikana, ja Ähtärin kaupungin mukaan eläintarha on kohdannut vakavia budjettihaasteita.
Kiina on pitänyt yhteyttä Suomen kanssa auttaakseen vaikeuksien ratkaisemisessa. Kiina on muun muassa kehottanut Suomessa vaikuttavia kiinalaisia yrityksiä tekemään lahjoituksia eläintarhalle. Myös Kiinan asianomaiset osastot ovat tukeneet eläintarhan velkajärjestelyä. Siitä huolimatta eläintarha pitää edelleen taloudellista tilannettaan kestämättömänä. Eläinpuisto ehdotti, että kaksi jättipandaa palautettaisiin Kiinaan etuajassa.
Tässä tilanteessa ja ystävällisten neuvottelujen jälkeen Kiina ja Suomi ovat yhdessä tehneet päätöksen tuoda kaksi jättipandaa takaisin Kiinaan etuajassa. Kiina uskoo, että osapuolemme jatkavat muilla keinoilla yhteistyötä villieläintutkimuksessa vastatakseen yhdessä luonnon monimuotoisuuden suojelun haasteisiin sekä muihin globaaleihin haasteisiin.
Kuinka Ähtärin eläinpuiston käy?
Eläinpuisto kertoi maanantaina, että se aikoo esittää puiston hallitukselle velkasaneeraukseen pääsyä.
– Vastuumme koskee koko yhtiötä ja kaikkia eläinpuiston eläimiä, joten toiminnan jatkumisen takaamiseksi velkasaneeraukseen pääsy ja pandojen palauttaminen ovat oikeita ratkaisuja koko eläinpuistolle ja eläimillemme, kommentoi Ähtärin eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Risto Sivonen.
Eläinpuiston kävijämäärää ei ole eläinpuiston mukaan saatu alkuperäisten tavoitteiden mukaiseksi koronapandemian sekä inflaation ja korkojen nousun vuoksi.
Ähtärin kaupunki, joka omistaa Ähtärin eläinpuistosta 99 prosenttia, on tukenut eläinpuistoa taloudellisesti vuosien mittaan, mutta kaupungin tuki tuli tiensä päähän.
Kesäkuussa Ähtärin kaupunki alaskirjasi taseestaan noin 7,6 miljoonaa euroa matkailuyhtiöidensä myynti- ja lainasaamisia. Mahdollisuus valtion antamasta tuesta kävi myös pöydällä vuosien aikana, mutta yhtiön olisi joka tapauksessa pitänyt olla taloudellisesti paremmassa kunnossa.
Eläinpuiston hallituksen puheenjohtaja Sivonen korostaa, että vaikka velkasaneeraus toteutuessaan supistaa puiston toimintaa, tarkoittaa se sitä, että järjestelyillä eläinpuisto palaa juurilleen. Ähtärin eläinpuisto syntyi 50 vuotta sitten vuonna 1971 lajiensuojelun ja ympäristökasvatuksen ympärille.
Lajien suojelusta tosin Lumen ja Pyrynkin kohdalla oli kyse.
Muokkaus 27.9. kello 7.01: Otsikkoa muokattu. Aiemmin otsikossa annettiin ymmärtää, että Venäjä olisi auttanut Lumin ja Pyryn kuljettamisessa Suomeen. Lumin ja Pyryn Suomeen kuljettanut kone oli vain venäläisvalmisteinen.
Oikaisu 26.9. kello 9.05: Kuten aiemmin artikkelissa annettiin ymmärtää, että Lumen ja Pyryn tullessa Suomeen, Venäjältä olisi saatu apua muun muassa lentokoneen järjestämisessä. Tosiasiassa Venäjä ei osallistunut pandojen siirto-operaatioon.