Kadonnut U-käyrä paljastaa, ettei nuoruus ole enää ihmisen parasta aikaa: "Meidän olisi pitänyt tehdä asialle jotakin eilen"

Tulevaisuudessa kukaan ei välttämättä enää haikaile "huoletonta nuoruuttaan". Nuoruuden onnellisuus on maailmanlaajuisesti katoamassa, varoittaa tutkija.

Moni nykyaikuinen haikailee takaisin teini-iän huolettomiin päiviin. Rentojen opiskeluvuosien kaipailu saattaa tulevaisuudessa olla muisto vain, sillä nuoruus ei enää ole ihmisen "parasta aikaa", kertoo tiedesivusto IFLScience.

– Silloin [nuoruudessa] ihmiset ovat vasta aloittamassa elämäänsä. Ei heidän pitäisi silloin olla ahdistuneempia, masentuneempia, vailla toivoa tulevaisuudesta. Siinä on jotain syvästi pielessä, Brookings Institutionin Carol Graham kommentoi Scientific Americanille.

Onnellisuutta kuvannut "U-käyrä" on kadonnut

Aihetta tutkineen Dartmouthin yliopiston professorin David Blanchflowerin mukaan hyvinvointia kuvaava "U-käyrä" ei enää pidä paikkaansa kuten ennen.

Blanchflowerin mukaan tutkimuksissa on aiemmin määritelty, että ikäkausien onnellisuutta kuvaava käyrä on U-kirjaimen muotoinen: nuoruudessa onnen taso on korkealla, keski-iässä matalalla, sitten taas korkealla. 

Huonoa vointia kuvaava käyrä puolestaan on ollut kyttyrän mallinen: alussa se on matalalla, keskellä korkeammalla ja lopussa taas matalalla.

– Toisin sanoen: kun ihminen on nuori, hän on niin onnellinen kuin tulee olemaankaan aina vanhuuteen saakka – keskimäärin, toki yksilöiden elinikä vaihtelee. Monille opiskeluajat olivat elämän onnellisimpia, Blanchflower kirjoittaa.

Blanchflower kertoo havainneensa saman "onnellisuuskäyrän" Euroopan lisäksi Aasiassa, Afrikassa ja Amerikoissa. Vaikuttaa siltä, että ihmiselle olisi luontaista olla onnellisimmillaan nuorena – paitsi nykyaikana. 

Nykykäyrä muistuttaa IFLSciencen mukaan U-kaaren sijaan lievästi nousevaa, suorahkoa viivaa. Blanchflower kertoo havainneensa saman ikävän trendin jo kymmenissä maissa.

– Se on aika pelottavaa. Meidän olisi pitänyt tehdä asialle jotakin eilen.

Blanchflowerin mukaan keski-iän "matalin kausi" on 146 maasta 1973–2017 kerätyn tiedon mukaan ollut noin 50. ikävuoden tienoilla.

– Mutta ei enää. Vaikuttaa siltä, että nuorten aikuisten eli 18–25-vuotiaiden hyvinvointi, varsinkin nuorten naisten hyvinvointi, alkoi vuonna 2017 laskea jyrkästi.

"Nyt nuoret aikuiset ovat keskimäärin vähiten onnellisia"

Aiemmin huonovointisuus lisääntyi ihmisen vanhetessa ja saavutti huippunsa noin 50-vuotiaana. Tämän jälkeen hyvinvointi alkoi taas lisääntyä.

– Nyt nuoret aikuiset ovat keskimäärin vähiten onnellisia. Onnettomuus vähenee ja onnellisuus lisääntyy nyt iän myötä. Muutos näyttää alkaneen vuoden 2017 tienoilla, Blanchflower kuvaa.

– Niin sanotussa parhaassa iässä olevat ovat onnellisempia kuin nuoret. Pitkään tutkittu keski-iän kriisi on nyt korvattu nuorten maailmanlaajuisella mielenterveyskriisillä.

Tutkiessaan keräämäänsä dataa tiimi havaitsi, että vielä vuonna 2005 U-käyrä oli olemassa. Vuonna 2022 se oli jo muuttunut jatkuvasti nousevaksi käyräksi, jonka matalassa päässä sijaitsivat nuoret. Tutkijoiden mukaan jotakin ratkaisevaa onkin tapahtunut noin vuonna 2014, mahdollisesti jo 2011.

– Meidän pitäisi mielestäni olla sokissa, Graham muotoilee.

Esimerkiksi Yhdysvaltain tautikeskuksen kyselyssä vuosina 2009–2022 kysyttiin, montako päivää viimeisen 30 päivän aikana vastaajan mielenterveys on ollut huonolla tolalla. Vuosina 2020–2022 seitsemän prosenttia vastaajista vastasi "30". Vastaus yleistyy nopeimmin nuorten, varsinkin naisten, keskuudessa.

– Tämä asia yksinään on kaikista hätkähdyttävin ja pelottavin. Arvioni mukaan 11 prosenttia nuorista naisista on epätoivoisia, Blanchflower kuvasi Scientific Americanin mukaan.

"Siihen tarvitaan jotain, joka alkaa noin vuonna 2014"

Syytä ilmiölle ei tiedetä.

– Siihen [vastaukseen] tarvitaan jotain, joka alkaa noin vuonna 2014, on maailmanlaajuista ja vaikuttaa suhteettomasti nuoriin, erityisesti nuoriin naisiin. Jos aikoo keksiä selityksen, on keksittävä jotain, joka sopii näihin tekijöihin. Minulla ei ole muuta kuin matkapuhelimet, Blanchflower kuvaa.

Aluksi hän piti lisääntyneiden ongelmien syynä koronapandemiaa, mutta pitää tätä ajatusmallia nyt virheenä.

– Covid-19 vain pitkitti ilmiöitä, jotka olivat olemassa aiemminkin.

Nyt mies penää toimia, koska mittaukset on jo tehty.

– Pitäisi tehdä erilaisia pilotointeja, yrittää selvittää, mikä voisi toimia. Pitäisi yrittää löytää ratkaisuja. Mitä voisimme tehdä auttaaksemme näitä vaikeuksissa olevia nuoria?

Katso myös: Suomi ei ole nuorille mikään onnela – nyt he kertovat itse, mikä yhteiskunnassa on vialla

Lue myös:

    Uusimmat