Kevyet putkiremontit saavat omat laatukriteerinsä

Kevyistä putkiremonteista on tarkoitus tehdä entistä kestävämpiä. Lähtökohtana tähän on vastikään julkaistu tutkimusraportti viemäreiden sisäpuolisesta saneerauksesta. Raportti pureutuu eri remonttimenetelmiin ja hakee laatukriteerejä kirjaviin käytäntöihin. 

Suomessa on tehty viime vuosina valtava määrä putkiremontteja 60- ja 70-luvuilla rakennettuihin taloihin. Täydellisten putkiremonttien lisäksi vanhojen putkistojen käyttöikää on pidennetty viemäreiden osalta erilaisilla kevyemmillä remonteilla, joissa menetelmät ovat vaihdelleet erityyppisistä sukituksista putkien pinnoittamiseen.

Näiden kevyiden saneerausmenetelmien ongelmana on ollut se, että laatukriteerejä ei ole pohdittu riittävästi. Laadun parantamiseksi on ollut käynnissä projekti, jonka lopputuloksena on julkaistu raportti nimeltä Viemäreiden sisäpuoliset saneerausmenetelmät.

Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero on raporttiin tyytyväinen. 

– Viemärien sisäpuolinen saneeraus on ollut hiukan villiä ja tilaajan on ollut hankala arvioida tarjotun menetelmän laatua. Työ on myös suurelta osin käsityötä, joten työntekijän osaamisella on ratkaiseva merkitys lopputulokseen. Raportti esittää tämän vuoksi henkilösertifikaatin käyttöönottamista", Mero kertoo.

Tuore raportti ei tuo mukanaan sitovia määräyksiä remontointiin. Raporttiin on kuitenkin kirjattu toivomus, että siihen sisällytetyt ehdotukset otettaisiin tulevissa putkiremontteja koskevissa viranomaismääräyksissä huomioon.

– Tässä on ollut tavoitteena laadun parantaminen. Markkinoilla on ollut hyviä ja hieman huonompia menetelmiä, joissa laatu on monesti kulkenut käsi kädessä hinnan kanssa. Raportin myötä alalle tulisi toivon mukaan yhtenäiset käytännöt siitä, miten eri remonttien laatu varmistetaan, Mero toteaa.

Se raportista ei käy ilmi, miten kauan eri menetelmät kestävät käyttöä. Tämä vaatisi oman tutkimuksensa, jossa aineistona olisi useampia vuosia sitten putkien sujutuksella tai pinnoituksella remontoituja rakennuksia. 

Lähde: Finanssialan keskusliitto