Kuinka pitkään istuva elämäntyylisi on jatkunut? Voi lähes kolminkertaistaa sydänkuoleman riskin

Norjalaisjohtoinen tutkimus lisää näyttöä passiivisen elämäntyylin haitoista. Tutkimuksessa kaksi vuosikymmentä jatkunut istuva elämäntapa oli yhteydessä kaksi kertaa suurempaan ennenaikaisen kuoleman riskiin verrattuna fyysisesti aktiiviseen elämäntapaan.

Helpottava tulos kuitenkin on, että fyysisen passiivisuuden terveysriskejä voi pienentää lisäämällä päiviinsä liikuntaa.

LUE MYÖS: Karu tutkimus, joka voi koskettaa sinuakin: Neljäsosa maailman aikuisista liikkuu liian vähän

Lähes kolme kertaa suurempi riski kuolla sydäntautiin

Löydökset perustuvat yli 23 000 norjalaisen terveystietojen analyysiin. Osallistujat raportoivat fyysisestä aktiivisuudestaan sekä 1980-luvun että 2000-luvun puolivälissä. Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään sen perusteella, kuinka usein he harrastivat liikuntaa. Fyysisestä aktiivisuudesta saatu aineisto yhdistettiin kuolinsyyrekisteriin.

Verrattuna osallistujiin, jotka olivat fyysisesti aktiivisia molempina mittauskertoina, kaikista passiivisimpien ihmisten riski kuolla ennenaikaisesti oli kaksinkertainen. Vähiten liikuntaa harrastavat kuolivat 2,7 kertaa todennäköisemmin sydänsairauteen kuin eniten urheilevat.

Myös kohtuullisesti eli alle kaksi tuntia viikossa liikkuvilla oli suurempi riski ennenaikaiseen kuolemaan kuin eniten eli yli kaksi tuntia viikossa liikkuneilla ihmisillä. Riski ennenaikaiseen kuolemaan oli kohonnut 60 prosentilla ja sydänperäisiin kuolemiin 90 prosentilla.

LUE MYÖS: Sydänsairas, älä luovu liikunnasta – ”Pitäisi ruveta tekemään vähän enemmän”

Liikunnan lisääminen pienensi riskejä

Ennenaikaisen kuoleman riskiä pystyi kuitenkin pienentämään. Jos ihminen oli 1980-luvulla ollut fyysisesti passiivinen, mutta 2000-luvulla fyysisesti aktiivinen, hänen riskinsä kuolla ennenaikaisesti laski verrattuna niihin, jotka jatkoivat istuvaa elämäntapaa.

Samalla tavalla liikunnan väheneminen suurensi ennenaikaisen kuoleman riskiä. Niillä osallistujilla, jotka olivat fyysisesti aktiivisia 1980-luvulla, mutta eivät enää 2000-luvulla, oli yhtä suuri ennenaikaisen ja sydänperäisen kuoleman riski kuin osallistujilla, jotka olivat olleet fyysisesti passiivisia molempina mittauskertoina.

"Mitä pikemmin ryhdyt aktiiviseksi, sitä nopeammin näet positiivisia tuloksia"

Liikuntasuositusten mukaan aikuisten tulisi harrastaa kestävyyskuntoa parantavaa liikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia reippaalla tasolla tai tunnin ja vartin verran rasittavalla tasolla. Lisäksi lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi harjoittaa vähintään kaksi kertaa viikossa.

Nyt julkaistua tutkimusta johtanut Trine Moholdt Norjan teknis-luonnontieteellisestä yliopistosta huomauttaa tiedotteessa, että vähemmälläkin hengästyttävän liikunnan määrällä on suotuisia vaikutuksia terveyteen. Moholdt suosittelee esimerkiksi nousemaan rappuset hissin käyttämisen sijasta, kävelemään kauppaan autolla ajamisen sijasta sekä jäämään aiemmalla bussipysäkillä ja kävelemään matkan loppuun.

– Aineistomme vihjaa, että voit kompensoida aiempaa passiivista elämäntapaa ja mitä pikemmin ryhdyt aktiiviseksi, sitä nopeammin näet positiivisia tuloksia, Moholdt sanoo.

Löydökset esiteltiin eurooppalaisten sydänlääkärien tapaamisessa 31. elokuuta.

LUE MYÖS: Haaveena elämäntapamuutos? 5 psykologista kikkaa, joiden avulla onnistut pysyvästi

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Lähteet: Science Daily, European Society of Cardiology