Marjanpoiminnan muuttaminen työsuhteiseksi ei poistaisi kaikkia hyväksikäytön riskejä, arvioidaan lausunnoissa

Ulkomaisten luonnonmarjojen poimijoiden siirtyminen työsuhteisiksi kausityöläisiksi olisi selvä parannus, mutta ei poistaisi kaikkia työperäisen hyväksikäytön riskejä. Näin voi tiivistää lausuntoja, jotka koskevat hallituksen suunnitelmaa muuttaa kausityölakia.

Useissa lausunnoissa pidetään ongelmana, että ulkomaalaiset voisivat edelleen poimia marjoja myös ilman työsuhdetta, sillä vuonna 2021 voimaan tullut ns. marjalaki olisi edelleen jäämässä voimaan. Tätä lakia sovellettaisiin maassa muutoin oleskeleviin ulkomaalaisiin, jotka haluaisivat lisäansioita keräämällä ja myymällä luonnonmarjoja yrityksille ilman työsuhdetta.

– Ruotsissa nämä niin sanotut turistipoimijat toimivat edelleen yrittäjän riskillä ja ovat eri asemassa kuin työsuhteiset poimijat. Esimerkiksi bulgarialaisia on joutunut näissä tilanteissa hyväksikäytetyksi tai huijatuksi. Vastaavia hyväksikäytön riskejä on myös Suomessa, jos yritykset siirtyvät rekrytoimaan vastaavasti turistipoimijoita, toteaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti Heuni.

Pohjois-Pohjanmaan TE-toimiston mukaan eteen saattaa tulla tilanteita, joissa yrityksellä voi samanaikaisesti olla työsuhteisia ja marjalain mukaisia kerääjiä.

– Valvonnan kannalta ongelmalliseksi voi tulla työsuhteisen ja marjalain alaisen luonnonmarjojen poiminnan erottaminen toisistaan, koska kyseiset toiminnat voivat näyttäytyä hyvin samankaltaisina valvovalle viranomaiselle.

Lue lisää: Seinät mustassa homeessa, ruoaksi kalanpäitä: Kuvat kertovat, kuinka karseissa oloissa marjanpoimijoita majoitettiin

Elinkeinoelämän keskusliitto arvioi, että poimijoiden rekrytoinnin Thaimaassa tekevät jatkossakin paikalliset työnvälittäjät. Thaimaassa on jo yrityksiä, jotka lähettävät marjanpoimijoita Ruotsiin omina työntekijöinään.

– Olemme huolissamme, ettei esitetty sääntely riitä. Kausityölaki ja kausityödirektiivi eivät sovellu tilanteisiin, joissa ulkomainen työnantaja lähettää työntekijän Suomeen.

Samaan riskiin kiinnittävät huomiota myös palkansaajien keskusjärjestö SAK, Heuni, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto ja Ihmisoikeusliitto.

Ihmisoikeusliiton mukaan tilannetta on syytä seurata, vaikka esitysluonnoksessa arvioidaankin, että edellytys suomalaisesta työnantajasta ehkäisee tätä riskiä.

Heuni katsoo, että poimijoiden tulisi tehdä työsopimus marjayrityksen kanssa eikä olla lähetettyjä työntekijöitä tai vuokratyöntekijöitä.

Luonnoksen mukaan kerääjien olisi solmittava sopimukset Suomeen sijoittuneen yrityksen kanssa, jotta kausityöhön oikeuttava lupa voitaisiin myöntää. Tämän yrityksen ei kuitenkaan olisi välttämätöntä olla marjayritys, koska kausityötä voidaan tehdä myös vuokratyönä.

Matkakulut edelleen kerääjän maksettavina

Moni lausunnonantaja esittää, että työnantajien olisi maksettava poimijoiden matkakulut. Lakiluonnoksessa esimerkiksi matkat, viisumimaksut ja ruokakustannukset jäisivät edelleen poimijoiden maksettaviksi.

– Yksi keskeisistä ihmiskaupan ja pakkotyön riskiä lisäävistä tekijöistä on ollut poimijoiden velkaantuminen matkakuluistaan Thaimaasta Suomeen, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto huomauttaa.

Toimisto myös ehdottaa, että Suomen ja Ruotsin tulisi pitkällä aikavälillä pyrkiä luonnonmarja-alan yhteneväiseen sääntelyyn ja poimijoiden oikeuksien vahvistamiseen yhteneväisesti molemmissa maissa.

Suomen Yrittäjät huomauttaa, että esitysluonnoksessa ei oteta kantaa siihen, kuuluuko metsissä tapahtuma poiminta työaikalain soveltamisalaan.

– Jos luonnonmarjojen poiminnan katsotaan kuuluvan työaikalain soveltamisalaan, luonnonmarjojen poimintakauden lyhyyden vuoksi ulkomaalaisen luonnonmarjojen kerääjän ei välttämättä ole mahdollista päästä aikaisempaa vastaaviin ansioihin säännöllisen työajan puitteissa. Marja-alan yritysten kannalta puolestaan marjojen kerääminen ylityönä ei todennäköisesti ole kannattavaa.

Vaikeutuuko valvonta?

Aluehallintovirastot pelkäävät lainmuutosten hankaloittavan valvontaa. Marjalaissa velvoitetaan ilmoittamaan kerääjien tukikohtien sijainti työsuojeluviranomaiselle, mikä on valvonnan kannalta keskeinen asia. Jos poimijat ovat työsuhteisia, velvoitetta ei olisi.

– Tämä tulee vaikeuttamaan huomattavasti työsuojeluviranomaisen valvontatyötä, koska poimintapaikat vaihtuvat hyvinkin satunnaisesti ja valvonta on mahdollista suorittaa ainoastaan kerääjien tukikohdissa. Poimijat myös liikkuvat tukikohdista toiseen marjakauden ja sadon kypsymisen mukaan.

Uusi malli käyttöön ensi kesäksi

Hallitus linjasi toukokuussa, että ulkomaiset luonnonmarjojen poimijat halutaan Suomeen jatkossa työsuhteisina kausityöläisinä. Tällä pyritään parantamaan marjanpoimijoiden työoloja ja ansioita, joissa on ilmennyt paljon ongelmia. Marja-alan yrityksiin kohdistuu ihmiskauppaepäilyjä ja -syytteitä.

Yritysten tulee palkata poimijat työsuhteeseen maahantulon mahdollistamiseksi. Tämä takaisi poimijoille vähimmäisansion. Myös poimijoiden oikeuksien toteutusta voitaisiin valvoa paremmin. Ala tuodaan samalle viivalle muiden kausittaista työvoimaa tarvitsevien alojen kanssa.

Tavoitteena on saada muutokset voimaan ensi vuoden huhtikuun alusta, jotta uudet säännöt ovat käytössä yritysten hankkiessa poimijoita kesän 2025 satokaudelle.

Marjayrityksillä on tänä kesänä ollut suuria vaikeuksia saada marjanpoimijoita Thaimaasta. Thaimaan viranomaiset eivät aluksi päästäneet poimijoita Suomeen marja-alalla ilmenneiden ongelmien sekä vakavien ihmiskauppaepäilyiden vuoksi. Viime viikolla varmistui, että Suomeen on tullut ainakin useita kymmeniä poimijoita.

Maahanmuuttovirasto on myöntänyt täksi kesäksi työntekijän oleskeluluvan kaikkiaan 900 poimijalle. Poimijat tarvitsevat maahan tullakseen myös thaimaalaisviranomaisten myöntämän maastapoistumisluvan.

Lue lisää: Marja-alan korruptio-oikeudenkäynti: Ministeriön virkamiehen syytetään ottaneen lahjuksen