Yksikään ulkomaalaisia luonnonmarjanpoimijoita palkkaava yritys ei saanut viranomaisilta puhtaita papereita viime vuonna

Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt keinoja, joilla ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa voitaisiin parantaa 2:10
Työ- ja elinkeinoministeriö on selvittänyt keinoja, joilla ulkomaalaisten marjanpoimijoiden asemaa voitaisiin parantaa, kerrottiin toukokuussa.

Viranomaiset ovat puuttuneet marja-alalla ilmenneisiin epäkohtiin vielä sen jälkeenkin, kun luonnonmarja-alan yritysten toiminnasta on aloitettu esitutkintoja muun muassa ihmiskauppaepäilyjen vuoksi.

STT:n selvityksestä käy ilmi, että valvovan viranomaisen mukaan lainvastaista toimintaa on esiintynyt marja-alan yrityksissä laajalti myös viime vuonna. STT kävi läpi aluehallintovirastojen luonnonmarja-alan toimijoihin heinäkuun 2023 jälkeen tekemiä työsuojelutarkastuksia.

Kahtatoista eri toimijaa koskevista tarkastuskertomuksista ilmenee, että viranomainen on katsonut ulkomaalaisten marjanpoimijoiden kohtelun laajalti lainvastaiseksi muun muassa työaikojen ja poimijoiden oikeudelliseen asemaan perehdyttämisen osalta.

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston työsuojelutarkastaja Sari Suorsa vahvistaa, että lainvastaista toimintaa löytyi jokaisessa viime vuonna tehdyssä 28:ssa marjalain mukaisessa tarkastuksessa.

– Tilanne on se, että kaikissa tarkastuksissa havaittiin puutteita, Suorsa sanoo.

Valvotaan eri lakien mukaan

Poimijoiden työoloja on valvottu sekä niin kutsutun marjalain että perinteisemmän työsuhdevalvonnan pykälien mukaan. 

Suurin osa luonnonmarjanpoimijoista lukeutuu niin kutsutun marjalain mukaisiksi poimijoiksi, jolloin heihin ei sovelleta työlainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa, että heitä ei koske esimerkiksi työaikalainsäädäntö niin kauan kuin he eivät ole työsuhteessa. Lain silmissä he voivat siis tehdä niin pitkiä työpäiviä kuin haluavat. Näiden poimijoiden osalta varsinaisia työoloja ei ole valvottu siten kuin työolot ymmärretään työsuojelussa.

Marjalain mukaisen valvonnan lisäksi marjayrityksissä on tehty työsuhdevalvontaa. Näissä tarkastuksissa löytyi Suorsan mukaan puutteita "lähes kaikissa".

Työsuhdevalvontaa tehtiin vain sellaisten henkilöiden osalta, jotka ovat olleet työsuhteessa. Useimmiten tämä tarkoitti marjanpoimijoiden majoituspaikoissa työskennelleitä tukihenkilöitä, esimerkiksi kokkeja, mutta ainakin yhdessä tapauksessa myös thaimaalaisia marjanpoimijoita.

Työtä viikon jokaisena päivänä

Puutteet työaikajärjestelyissä ja työaikakirjanpidossa ovat yksi asiakirjoista esiin nousevista vakavista ongelmista. Esimerkiksi lain määräämistä lepoajoista ei ole aina pidetty kiinni.

Erään tarkastusasiakirjan mukaan joensuulaiselle yritykselle työskennelleet thaimaalaiset marjanpoimijat kertoivat aloittavansa työpäivän aamukuudelta tai -seitsemältä ja palaavansa metsästä majoitukseen vasta iltakahdeksan tai -yhdeksän aikaan. Työtä he kertoivat tekevänsä viikon jokaisena päivänä.

– Useammassa kuin yhdessä viime vuonna tehdyssä tarkastuksessa kävi ilmi, että työntekijät ovat työskennelleet pitkiäkin aikoja ilman viikkolepopäiviä, Suorsa sanoo.

Työajan valvonta on ollut joissakin tapauksissa hankalaa, koska myös työaikakirjanpidossa on todettu useiden toimijoiden osalta puutteita.

– Työaikakirjanpitoa ei ole pidetty lainkaan tai se on muuten ollut puutteellinen, Suorsa sanoo.

Yritys syyttää tarkastajaa

Oululaiseen Tessacraftiin kohdistuneissa tarkastuksissa tarkastaja teki havaintoja laittomuuksista muun muassa työaikojen ja työntekijöiden perehdytyksen osalta.

Yhdessä tarkastuskertomuksessa todetaan, että työaikakirjanpidon mukaan kirjurin tehtävissä työskennelleet kaksi työntekijää tekivät 2,5 kuukauden ajan töitä jokaisena kalenteripäivänä. Näin ollen lain vaatima lepoaika ei täyttynyt.

Yrityksen hallituksen puheenjohtaja Risto Isohätälä syyttää aluehallintoviraston tarkastajaa epäpätevyydestä. Isohätälän mukaan työntekijöillä on ollut tarpeeksi lepoaikaa.

– Kirjanpitäjät työskentelevät iltaisin 5–6 tuntia päivässä, muuten heillä on reilusti vapaa-aikaa, Isohätälä sanoo.

Isohätälän Thaimaasta kotoisin oleva vaimo toimii yrityksen toimitusjohtajana. Miehen mukaan tämä on sijaistanut kirjureita tarvittaessa.

– Me jaksotimme niin, että yksi oli joka toinen viikonloppu pois siten, että vaimo meni sinne hoitamaan niitä hommia, Isohätälä sanoo.

Laittomia kieltoja ja puutteita perehdytyksessä

Viranomaiset löysivät puutteita marjanpoimijoiden perehdytyksen ja oikeusturvan takaamisen osalta useissa yrityksissä. Joillakin tarkastuksilla poimijat kertoivat, että heitä on kielletty myymästä marjoja muille kuin tarkastuksen kohteena olevalle yritykselle.

Marjalain mukaan toimijan on perehdytettävä kerääjä tämän ymmärtämällä kielellä luonnontuotteiden keräämiseen ja olosuhteisiin Suomessa, toimijan ja kerääjän keskinäisiin oikeudellisiin suhteisiin, kerääjän oikeuksiin ja velvollisuuksiin Suomessa, jokaisenoikeuksiin, neuvoviin ja oikeusturvaa antaviin tahoihin sekä muihin keräämisen kannalta olennaisiin seikkoihin. Toimijan on myös pidettävä kerääjien nähtävillä tiettyjen viranomaisten yhteystiedot.

Tessacraftin osalta viranomainen totesi, ettei kerääjiä oltu riittävästi perehdytetty heitä neuvovista ja oikeusturvaa antavista tahoista Suomessa, jotta kerääjät tietäisivät minkä tahon puoleen he voivat kääntyä tarvitessaan neuvontaa tai apua mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Isohätälä kiistää, ettei kerääjiä olisi perehdytetty tarpeeksi. Hän sanoo, että kerääjille on järjestetty koulutustilaisuus Thaimaassa ennen Suomeen tuloa.

Viranomainen huomautti Tessacraftia myös siitä, että terveydensuojeluviranomaisen yhteystiedot eivät olleet kerääjien nähtävillä, ja osa yhteystiedoista oli virheellisessä muodossa.

– Esimerkiksi pelastusviranomaisen sähköpostiosoite oli esitetty muodossa etunimi.sukunimi@lapinpelastuslaitos.fi ilman tietoa henkilöiden nimistä. Näin ollen kerääjällä on mahdollisuus erehtyä ottamaan yhteyttä virheelliseen sähköpostiosoitteeseen, tarkastuskertomuksessa todetaan.

Isohätälän mukaan on mahdollista, että yksittäinen yhteystieto on voinut puuttua.

– Ehkä on saattanut olla, että Traficomin tieto on puuttunut seinältä, kun laki on sanonut, että tieto pitää olla. Mutta kukaanhan ei sinne Traficomille soita, Isohätälä sanoo.

Hänen mukaansa yritykselle työskennelleet poimijat ovat hänen vaimonsa sukulaisia ja heitä on kohdeltu erinomaisesti.

Palkkaus ei työehtosopimuksen mukaista

Työsuojelutarkastuskertomuksissa todetaan myös useita muita epäkohtia, jotka liittyvät esimerkiksi työterveyshuollon järjestämiseen, syrjinnän kieltoon ja muihin työnteon ehtoihin.

Eräässä tapauksessa toiminnanharjoittaja järjesti kerääjille majoitusta pääasiallisena tarkoituksenaan saada ostetuksi kerääjiltä heidän keräämiään metsämarjoja. Toimijan olisi siis tullut hakea työ- ja elinkeinotoimistolta päätöstä luotettavuudesta, jotta toiminta voi jatkua. Jatkotarkastuksella ilmeni, että päätöstä ei oltu edelleenkään haettu, vaikka toiminta oli jatkunut entisellään.

Asiakirjojen mukaan useat kerääjät kertoivat, että marjojen sisäänostohinnat ja heiltä veloitettavat kulut on kerrottu heille vasta Suomessa eikä etukäteen lähtömaassa.

Useiden tarkastuskertomusten mukaan tehtyjä ylitöitä ei oltu merkitty työaikakirjanpitoon. Lisäksi joensuulainen yritys oli vähentänyt työntekijöiden palkoista enemmän muun muassa matkustamiseen, majoitukseen ja ruokahuoltoon liittyviä kuluja kuin mistä työsopimuksissa oltiin sovittu.

Aluehallintoviraston Suorsan mukaan selkeitä puutteita palkkauksessa löytyi kahden yrityksen osalta.

– Palkka on ollut pienempää palkkaa kuin mitä alalla olisi tullut maksaa työehtosopimuksen mukaan, Suorsa sanoo.

Aluehallintoviranomainen ei voi kommentoida, ovatko viime vuonna ilmenneet rikkomukset johtaneet poliisille tehtäviin esitutkintailmoituksiin.

– Kyllä niitä tarpeen mukaan tehdään, hän kuittaa.

STT:n tietojen mukaan Lapin tai Itä-Suomen poliisilaitoksissa ei ole vireillä puhtaasti luonnonmarjapoimijoihin liittyviä tutkintapyyntöjä, jotka olisi kirjattu viime vuonna.

Kuluvan vuoden tilanne auki

Viime vuoteen asti Thaimaasta rekrytoidut marjanpoimijat saapuivat suurimmaksi osaksi Suomeen Schengen-turistiviisumeilla, joilla he saivat oleskella maassa ja kerätä marjoja enintään kolme kuukautta. Alalla ilmenneiden ongelmien vuoksi ulkoministeriö keskeytti viisumihakemusten vastaanoton Thaimaassa kuluvan vuoden maaliskuussa. Tälle satokaudelle yritykset voivat rekrytoida poimijoita ulkomailta työsuhteeseen, jolloin he tulevat Suomeen työntekijän oleskeluluvalla.

Suorsan mukaan työsuhteisuus ei välttämättä ratkaise kaikkia alalla ilmenneitä ongelmia, mistä kertoo myös se, että viime vuonna työsuhteisiin tehdyissä valvonnoissa havaittiin paljon puutteita.

– Kuitenkin, mikäli luonnonmarjanpoimija on työsuhteessa, valvomme silloin työsuhdetta, jolloin meillä on edelleen valvonnallisesti käytössämme useita keinoja puuttua tarkastuksissa ilmenneisiin puutteisiin.

Kysymyksiä herättää, mistä poimijoita saapuu tänä vuonna.

– Nythän me ei tiedetä, keitä poimijoita meille on tulossa. Aikaisempina vuosina he ovat olleet pääosin Thaimaasta, ja sosioekonominen asema on ollut lähtömaassa heikompi. On ollut lukutaidottomuutta ja kielitaidottomuutta, eikä myöskään ole tunnettu suomalaista yhteiskuntaa. Tämä on ollut yksi keskeisistä ongelmista, Suorsa summaa.

Isohätälän mukaan ulkoministeriön ilmoitus tuli liian myöhään ja tekee poimijoiden Suomeen saapumisesta mahdotonta. Isohätälä kokee, etteivät he ole saaneet viime vuosina viranomaisilta riittävää ohjeistusta toiminnalleen. Tessacraft ei tänä vuonna työllistä marjanpoimijoita ollenkaan.

– Nyt pannaan ovet kiinni. Tämä valtio on hullu, mies kuittaa.

Lue myös:

    Uusimmat