Tutkimus paljasti univajeen seuraukset: Saattaa vahingoittaa DNA:ta ja lisätä syöpäriskiä

Anaesthesia-lehdessä julkaistu tutkimus esittää, että univaje saattaa vahingoittaa DNA:ta ja kehon kykyä korjata geeneihin syntyneet vauriot. Tämä saattaa nostaa riskiä sairastua geneettisten mutaatioiden aiheuttamiin sairauksiin, kuten syöpiin.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten unenpuute vaikutti paikallisiin lääkäreihin. Yövuorossa olleiden lääkäreiden DNA:sta löytyi enemmän vaurioita. Lisäksi näiden lääkärien DNA:n vauriot eivät näyttäisi korjaantuvan yhtä hyvin kuin verrokkiryhmän.

South China Morning Post -sivuston mukaan tutkimus on ensimmäisiä, joissa on keskitytty tutkimaan erityisesti nuoria aikuisia.

– Kyseessä on alustava tutkimus. On kuitenkin viitteitä siitä, että unihäiriöt eivät tee ihmiselle saati hänen geeneilleen hyvää, kertoo tutkimuksen tekoon osallistunut lääkäri ja apulaisprofessori Gordon Wong Tin-chun Hong Kongin yliopiston anestesiologian laitokselta.

Lue myös: Montako tuntia nukuit viime yönä? Määrä voi näkyä valtimoissasi

Mahdollisesti isojakin terveysriskejä

Wong Tin-chun mukaan DNA-vauriot ja huonontunut korjaantumiskyky saattaa aiheuttaa isoja ongelmia terveydelle. Hän varoittaa, että geneettisistä mutaatioista johtuvien sairauksien, kuten syöpien, riski voi kasvaa.

Wong Tin-chu kertoo, että tutkimustulokset saattavat päteä myös niihin henkilöihin, joilla on samanlaiset työskentelytavat kuin lääkäreillä, jotka tekivät epäsäännöllisesti yövuoroja.

Lue myös: Näin 20 minuutin muutos muutti Isadoran arjen: Pirteämpi olo aamulla, vähemmän stressiä eikä herkkuhimoa!

Tarkasteltiin lääkärin työn kautta

Tutkimuksen koehenkilöt olivat 49 perustervettä lääkäriä kahdesta paikallisesta julkisesta sairaalasta. He tekivät töitä kokoaikaisesti. Näistä lääkäreistä 24 teki kuukausittain viisi tai kuusi myöhäisestä iltapäivästä seuraavaan aamuun kestävää vuoroa. Loppujen 25 lääkärin ei tarvinnut tehdä näitä vuoroja.

Yöllisiä päivystysvuoroja sairaalassa tekevät lääkärit nukkuivat keskimäärin kahdesta neljään tuntia soittojen välillä. Kolme nukkui vain tunnin työvuoron aikana.

Kun kaikki osallistujat olivat saaneet riittävästi unta kolmen päivän jälkeen, heiltä otettiin verikokeet. Ylimääräiset verinäytteet otettiin yli yön kestävät vuorot tehneiltä lääkäreiltä. Nämä verinäytteet otettiin yön kestäneen työvuoron päättyessä aamulla.

Tutkijoiden mukaan yli yön kestäviä vuoroja tehneiltä lääkäreiltä löytyi 30 prosenttia enemmän DNA:n vaurioita verrattuna niihin kollegoihinsa, joilla oli säännöllinen työaika. Vauriot kasvoivat yli 25 prosenttia yhden sellaisen yön jälkeen, jolloin unen määrä oli jäänyt liian vähäiseksi. Liian vähän nukkuneilla lääkäreillä DNA-vauriot eivät näyttäneet korjaantuvan yhtä hyvin kuin muilla.

Tutkimus ei kuitenkaan kerro, miksi unenpuute aiheuttaisi tällaisia vaurioita.

Lue myös: Saatko hyvin unta, mutta heräät keskellä yötä? Ongelmaan on useita syitä – älä ainakaan katso kelloa

Tutkija muistuttaa unen tärkeydestä

Wong Tin-chun toivoo, että tutkimus muistuttaisi ihmisille, että uni on hyvin tärkeää.

Unenpuute vaihtelee ikäryhmittäin. Yhdysvaltain terveysviranomaisten mukaan 18–60-vuotiaat aikuiset tarvitsevat vähintään seitsemän tunnin yöunet.

Lähteet: Scmp.com, Dailymail.co.uk

Lue myös: 10 tapaa, joilla univaje tuhoaa terveytesi: "Mitä vähemmän nukut, sitä lyhyempään elät"