Savuttomien keuhkosyöpätapaukset näyttävät olevan seurausta elimistön luonnollisissa prosesseissa tapahtuneista muutoksista, uusi tutkimus esittää. Tupakoimattomien keuhkosyövät voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan, joiden tuntemisesta toivotaan apua varhaisempaan diagnosointiin ja täsmähoitoon.
Valtaosa keuhkosyöpään sairastuneista on tupakoitsijoita, mutta myös savuttomat voivat sairastua. He ovat useimmiten naisia ja sairastuvat aikaisemmin kuin tupakoitsijat.
Tupakansavulle, asbestille, radonille ja ilmansaasteille altistumisen tiedetään lisäävän keuhkosyöpäriskiä. Todennäköisesti myös tietyt ympäristön kemikaalit, ravinto ja geenit vaikuttavat sairastumiseen. Kaikkia riskitekijöitä ei kuitenkaan tunneta.
Yhdysvaltalaisen National Cancer Institute -tutkimusviranomaisen johtamasta tutkimuksesta saadut uudet löydökset vihjaavat, että savuttomien keuhkosyöpätapaukset johtuvat elimistöön luonnollisten prosessien seurauksena kertyneistä mutaatioista.
Lue myös: Viivi sai 29-vuotiaana tietää keuhkosyövästään – ei tule koskaan paranemaan: "En voi tietää tulevasta, elän hetkessä päivän kerrallaan"
Syynä virheellinen DNA-korjaus ja oksidatiivinen stressi?
Arvostetussa Nature Genetics -tiedelehdessä ilmestyneet löydökset perustuvat 232 savuttoman keuhkosyöpäpotilaan aineistoon. Osallistujien kudosnäytteistä selvitettiin sekä terveen että sairaan kudoksen genomi eli perimä. Potilaat eivät vielä tuolloin olleet saaneet hoitoa tautiinsa.
Tutkijat huomasivat, että suurin osa syöpäkasvainten genomissa tapahtuneista muutoksista liittyi sisäsyntyisissä luonnollisissa prosesseissa tapahtuneisiin vaurioihin. Vauriot ovat voineet syntyä esimerkiksi DNA-vaurioiden korjausvirheiden tai oksidatiivisen stressin vuoksi.
Oksidatiivinen stressi tarkoittaa tilannetta, jossa hapen aineenvaihdunnan sivutuotteena syntyvät happiradikaalit lisääntyvät liiaksi ja voivat vahingoittaa soluja.
Lähde: Duodecim
Lisäksi tutkijat onnistuivat löytämään savuttomien keuhkosyöpien kolme eri alatyyppiä, joita kutsutaan musiikkitermein nimillä piano, mezzo-forte ja forte (hiljainen, melko voimakas ja voimakas). Alatyypit eroavat toisistaan molekyylitasolla sekä siinä, miten syöpä kehittyy. Tulevaisuudessa jaottelua voidaan mahdollisesti käyttää savuttomien keuhkosyöpien hoidossa.
Lue myös: Geeniprofiloinnista toivotaan täsmäapua syövän hoitoon, tulokset tosin vielä laihanlaisia: "Pitää olla varovainen, ettei tarjota huonompaa hoitoa"
Yleisin alatyyppi kasvaa hitaasti mutta on vaikea hoitaa
Savuttomat keuhkosyöpään sairastuneet ovat usein naisia. Kuvituskuva.
Alatyypistä hallitsevin oli piano. Tupakoitsijoilla harvinaisessa keuhkosyöpätyypissä oli vähiten mutaatioita ja se näytti liittyvän niin sanottujen esisolujen aktivoitumiseen. Piano-alatyyppi kasvaa hyvin hitaasti, mutta sitä on vaikea hoitaa erilaisten ajurimutaatioiden vuoksi.
Mezzo-forte-keuhkosyöpätyypissä oli tiettyjä kromosomimuutoksia sekä mutaatioita EGFR-reseptorissa. EGFR-mutaatioiden tiedetään entuudestaan olevan yleisiä keuhkosyövässä ja nopeuttavan kasvainten suurenemista.
Forte-alatyypissä koko kasvaimen genomi kaksinkertaistuu, mitä nähdään usein tupakoitsijoiden keuhkosyövissä. Myös tämä syöpätyyppi kasvaa nopeasti.
Lue myös: Syövän hoito muuttuu ja kallistuu – näin syöpätutkija huolehtisi tasa-arvoisesta hoidosta: "Lääkehoito voi maksaa satoja tuhansia"
Jatkotutkimuksia tarvitaan
Tutkimuksesta toivotaan apua savuttomien keuhkosyöpien parempaan ehkäisyyn ja hoitoon. Esimerkiksi hitaasti kasvavan piano-alatyypin tarkempi tutkiminen voisi mahdollisesti edistää varhaisempaa diagnosointia, mikä parantaisi hoitotuloksia.
Sen sijaan alatyypit mezzo-forte ja forte voidaan vähäisten ajurimutaatioiden vuoksi tunnistaa yhdestä koepalasta, jonka avulla potilaalle voitaisiin antaa täsmähoitoa.
Koska tutkimukseen osallistuneet olivat pääasiassa eurooppalaista alkuperää, tulee laajemmissa jatkotutkimuksissa tarkastella monimuotoisempaa väestöä.
Lue myös: Helppo sormitesti voi paljastaa keuhkosyövän – löytyykö kynsiesi välistä "timantti"?
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
2:10
Samat tekijät altistavat lukuisille eri sairauksille. Montako osuu kohdallesi?
Lähteet: National Cancer Institute, Science Alert, Nature Genetics