Minnan 5-vuotias poika ei tunnu reagoivan normaalisti kipuun – haaveri talikon kanssa säikäytti: "Hoitaja sanoi, että tuo ei todellakaan ole normaalia"

Viime vuonna kesälomalla Minnan* 5-vuotias poika iski talikolla jalkaansa. Yksin pihalle iltakahdeksan maissa kuljeskelemaan lähtenyt poika oli jotenkin onnistunut iskemään talikon vasemmasta jalastaan läpi.

– Poika oli ilmeisesti saanut vedettyä sen irti jalastaan itse, koska sisään hän ei tullut se jalassa, Minna kertoo MTV Uutisille.

Minna ei huomannut mitään, ennen kuin poika sisällä otti kengän pois. Jalasta vuoti paljon verta.

Aistisäätelyn häiriöt

• Yksi muoto: tuntoaistin aliherkkyys
• Noin 5–10 prosentilla väestöstä
• Tätäkin enemmän lapsilla, joilla on kehityksellisiä häiriöitä tai neuropsykiatrisia haasteita
• Kuuluvat aistitiedon käsittelyn häiriöihin

Onnea matkassa

Minna pelästyi ja lähti viemään poikaa sairaalan päivystykseen. Kumma kyllä, poika ei ollut haaverista moksiskaan.

Sairaalassa jalka kuvattiin ja kaikeksi onneksi poika oli sattunut iskemään talikon piikin varpaiden väliin jalkapöytään luuttomaan kohtaan. Niinpä hoidoksi riitti suuri haavalaastari ja antibioottikuuri. Myöhemmin oli vielä kontrollikäynti tulehtumisriskin varalta.

Hoitaja ihmetteli pojan tyyneyttä

Pojan tyyni suhtautuminen koko juttuun ihmetytti sairaalan hoitajaa kovasti.

– Hoitaja sanoi, että tuo ei todellakaan ole normaalia. Että ei lapsen kuuluisi olla tuolla tavalla reagoimatta.

– Hän kysyi, onko neuvolassa jo puututtu tähän.

Minna kertoi sanoneensa joskus neuvolassa, että poika ei tuntunut reagoivan kutitukseen tai rokotuksiin millään tavalla. Asiaa ei oltu silloin tutkittu sen enempää.

Sairaalassa suositeltiin, että neuvolassa selviteltäisiin sitä, että pojan kivun tuntemus vaikutti olevan poikkeavaa.

– Hoitaja sanoi, että se pitäisi ottaa uudelleen puheeksi neuvolassa ja selvittää, mistä on kysymys.

– Hän sanoi, että asiaa ei voitaisi enää painaa villaisella, että mikä tällä lapsella on, kun hän ei reagoi tällaiseen kipuun.

Lue myös: Miksi jäätelön puraiseminen vihloo hampaita niin sietämättömästi? Nyt löytyi syy

Tilanne tosiaan vaikutti hieman omituiselta

Minna alkoi ihan uudella tavalla miettiä sitä, miten poika reagoi kipuun ja kosketukseen. Olihan lapsi ennenkin ollut aivan tyynesti rokotuksissa eikä oikein tuntunut reagoivan, jos hieman kutitti. Minna muisti myös erään tapauksen, jossa poika oli kaatunut pyörällä, loukannut päänsä ja ollut silloinkin tyynen rauhallinen.

Minnan perheeseen kuuluu viisi lasta. Arki on kiireistä. Niinpä hän ei ollut kiinnittänyt näihin erikoisiin pikku juttuihin sen kummempaa huomiota.

Nyt hän otti hoitajan neuvosta vaarin ja otti yhteyttä neuvolaan saman tien. Koska pojan 5-vuotisneuvolakäynti olisi elokuussa, tuntoaistiasiaa alettaisiin silloin käsitellä tarkemmin. 

Aistikäsittelyn häiriöt

• Keskushermoston kyky järjestää ja yhdistellä aistien välittämää tietoa on heikentynyt
• Haasteet voivat ilmetä lapsilla eri tavoin, esimerkiksi yliherkkyytenä yhdelle tai useammalle aistille, aliherkkyytenä tai korostuneen voimakkaana aistihakuisuutena
• Oireet vaihtelevat lievistä vaikeisiin

Jatkotutkimuksia ja toimintaterapiaa

Tuolla neuvolakäynnillä hoitaja antoi lähetteen jatkotutkimuksiin. Syyskuussa järjestettiin moniammatillisen ryhmän tapaaminen, jossa mietittiin, miten pojan hoidon kanssa edettäisiin.

Poika lähetettiin toimintaterapeutin pakeille arvioitavaksi. Näitä kertoja oli syksyllä kaksi. Harjoituksia saatiin myös kotiin tehtäväksi.

Ensimmäisen kerran termi "tuntoaistin aliherkkyys" mainittiin toimintaterapeutin tekemien arviointikäyntien koosteraportissa, jonka Minna sai postitse joulukuussa. Siinä pojalle suositeltiin keväälle lyhyttä toimintaterapiajaksoa. MTV Uutiset on nähnyt pojan hoitoa koskevat asiakirjat. 

Tämän kevään osalta toimintaterapiakäynnit ovat päättyneet. Ne jatkuvat syksyllä, kun poika menee esikouluun. 

Koska toimintaterapiaprosessi on kesken, on tutkimusten ja toiminnan jatko muutenkin auki. Varsinaista diagnoosia tuntoaistin aliherkkyydestä pojalla ei ainakaan vielä ole.

– En tiedä, pitääkö sitten lähteä yliopistolliselle sairaalalle jatkotutkimuksiin. Kaikki tuntuvat olevan tästä vähän ymmällään, äiti kertoo.

Sensorisen integraation häiriö (SI)

• Varsinainen, kliinisesti ja testein havaittava aistikäsittelyn häiriö
• On kyseessä, jos vaikeuttaa jokapäiväistä elämää tai lapsi ei pysty suoriutumaan arjen toimista omanikäistensä tavoin
• Yläkäsite monenlaisille aistitiedon käsittelyn ongelmille
• Ilmenee hyvin erilaisina ja eritasoisina oireina
• Muun muassa aistisäätelyn häiriöt, kuten yliherkkä tai heikko tai puutteellinen reagointi sekä aistimushakuisuus
• Myös aistimusten erottelun haasteet sekä aistipohjaiset motoriset ongelmat 
• Tosin edellä mainittuja voi esiintyä ja ilmetä myös muitten ongelmien takia tai aistitiedon käsittelyn ongelmat voivat liittyä johonkin toiseen oirekokonaisuuteen tai häiriöön.
• Aistitiedon käsittelyn ongelmissa oireet liittyvät systemaattisesti aistimuksiin tai toimintaan, jossa pitäisi pystyä hyödyntämään aistimuksia omasta kehosta tai ympäristöstä

Kotona ollaan varovaisempia

Sen verran on kuitenkin jo opittu, että perhe osaa olla enemmän varuillaan pojan kanssa. 5-vuotias kun ei itse aina muista vanhempien varoituksia.

– Silitysraudan ja kaikki muut kuumentuvat jutut poika on mennyt kokeilemaan. Että palohaavereita on sattunut.

Vanhemmat ja veljet pitävät 5-vuotiasta omalta osaltaan silmällä. Pojalle on myös sanottu, että on asioita, joita hän ei saa tehdä. Esimerkiksi kaataa kuumaa vettä itselleen saunalla.

– Seuraavaksi pitäisi saada poika oppimaan siihen, että käsiä ei laiteta kuuman veden alle. Hänen pitäisi harjoitella tunnistamaan kuuma vesi. Kylmän veden hän tunnistaa paremmin.

Myös päiväkotiin on kerrottu, että poika ei reagoi kipuun normaalisti. Kaikki on mennyt hyvin pientä juuri kuuman veden kanssa sattunutta haaveria lukuun ottamatta.

Lue myös: Päivillä ja Sirpalla ei ole kivuttomia päiviä – krooniseen, vaikeaan kipuun eivät "tavalliset temput" auta: "Joudun todistelemaan muille, että sattuu ja on vaikea olla"

Ei haluta rajoittaa liikaa

Jos 5-vuotias olisi Minnan ensimmäinen lapsi, hän olisi paljon huolestuneempi. Aiempi kokemus lapsista rauhoittaa mieltä.

– Ei me voida kuitenkaan kääriä häntä pumpuliin vaan hänen pitää saada elää ja mennä. Ei voida estää häntä elämästä.

• Jotkut lapset tarvitsevat yksilöllisesti suunniteltua terapia-apua taitojen ja valmiuksien kehittämiseksi
• Voi olla niinkin, että lapsella on merkkejä aistitiedon heikosta käsittelystä ilman lääketieteellistä ongelmaa 
• Osalla taas haasteet voidaan yhdistää tunnistettaviin lääketieteellisiin diagnooseihin

Faktalaatikoiden lähteinä:

Mielenterveystalo & Verraton-lehti/Aivoliitto

Aliherkkyyttä epäiltäessä yhteys asiantuntijaan

Terveystalossa toimintaterapeuttina työskentelevä Veera Hovila kohtaa työssään muiden lapsipotilaiden ohella niitä, joilla on aistikäsittelyn häiriöitä. Hän ei voi kommentoida yksittäisen asiakkaan tapausta, mutta kertoo, että tuntoaistiltaan lievästi aliherkkä lapsi on sellainen, joka ei esimerkiksi hätkähdä pienistä kolhuista tai sotkusta käsissä. 

Milloin vanhempien olisi syytä epäillä tuntoaistin aliherkkyyttä? 

– Jos lapsi ei reagoi normaalisti esimerkiksi satuttaessaan itsensä, Hovila kertoo.

– Eli jos kivun tunnistamisessa on vaikkapa poikkeavuutta silloin, kun aistisäätelyn haasteet vaikuttavat lapsen suoriutumiseen päivittäisissä toiminnoissa tai lapsen sosiaalisiin suhteisiin.

Tuntoaliherkkyyttä on syytä epäillä myös, jos lapsi on todella aistimushakuinen. Hän saattaa kaatuilla tai hyppiä korkealta ja vaikuttaisi olevan levoton sen takia, että hakee voimakkaita aistimuksia. Vaaratilanteitakin voi syntyä. 

Mikäli epäilys aistikäsittelyn häiriöistä herää, Hovila suosittelee ottamaan asian puheeksi esimerkiksi neuvolassa. Voi myös jutella oman kouluterveydenhoitajan tai lääkärin kanssa. Asiantuntijan kanssa voidaan esimerkiksi tehdä aistisäätelyyn liittyviä kyselylomakkeita ja muilla tavoin kartoittaa asiaa vähän tarkemmin.

Monesti haasteet liittyvät johonkin toiseen diagnoosiin

Hovila on työssään huomannut, että aistikäsittelyn haasteet liittyvät monesti johonkin toiseen diagnoosiin, kuten autismin kirjoon tai ADHD-diagnoosiin.

– Monesti se on liitännäisdiagnoosi, mutta ei aina. Aistikäsittelyn haasteita voi olla yksinäänkin. 

Lue myös: Yhdeksän vuotta sitten Kimmo rojahti kotipihalle eikä päässyt enää ylös – MS-tauti muutti elämän: "Jokainen päivä mennään senhetkisen jaksamisen mukaan"

Henkilö- ja tilannekohtaista

Hovila huomauttaa, että aivojen ja keskushermoston toiminta on hyvin yksilöllistä eivätkä ali- ja yliherkkyydet ole joko tai -asioita. Jonkin aistimuksen kohdalla aliherkkyydestä kärsivällä lapsella voi olla toisen aistin alueella aistiyliherkkyyttä. Ne voivat vaihdella myös tilanteittain.

– Lapsi ei esimerkiksi ehkä havaitse kylmää ja kuumaa, mutta voi olla samaan aikaan ääniyliherkkä, Hovila havainnollistaa.

Samassa perheessäkin voi olla tuntoaliherkkä- ja tuntoyliherkkä perheenjäsen.

– Jos näyttää siltä, että aistimuksiin ei reagoida normaalisti, voidaan ajatella, että jotain pulmaa on.

Minnan nimi muutettu lapsen yksityisyyden suojaamiseksi.

Tajuatko, kun kättäsi kosketaan? Alla olevalla videolle testissä kosketusilluusio.

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!