Suomessa sata tuhatta henkeä kokee työpaikkakiusaamista. Töissä esimerkiksi palautetta pitäisi pystyä antamaan rehellisesti, mutta missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
Suomessa arviolta sata tuhatta henkeä kokee työpaikkakiusaamista. Esimerkiksi sote-valiokunnan työilmapiiri nousi otsikoihin 2024, kun siellä ilmeni ilmapiiriongelmia.
– [Kiusaaminen] voi olla monenlaisia asioita. Pitkäkestoista, systemaattista. Ei kuunnella, kun toinen puhuu, ohitetaan, lähdetään yhdessä lounaalle, ei kysytä mukaan, MIELI ry:n psykologi, työhyvinvointipäällikkö Marjo Lehtinen kuvaa Huomenta Suomessa.
Lue myös: Somekiusaaminen voi täyttää jopa rikoksen tunnusmerkit – somevaikuttaja Jenni Puhakka: "Jotkut kommentit lamauttavat"
Kerta ei tee kiusaamista – toisinaan lounaskutsu voi unohtua vahingossa. Kiusaaminen on pitkäkestoista ja jatkuvaa toimintaa, jolla pyritään nolostuttamaan työtoveria, tai alistamaan häntä jotenkin.
– Kiusaaminen voi näyttäytyä työtehtävien epäoikeudenmukaisessa jaossa, työvuorojen jakamisessa eri tavoilla niin, että jollekin tulee aina niitä huonompia vuoroja, Lehtinen sanoo.
Lue myös: Joka kymmenennellä on persoonallisuushäiriö – tätä se käytännössä tarkoittaa
Missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
Jotkut ihmiset ovat suorempia kuin toiset, ja töissä esimerkiksi palautetta pitäisi pystyä antamaan rehellisesti. Missä menee suoran puheen ja tölvimisen raja?
– Tämä on hyvä kysymys, koska siihen ei varmaan ole yhtä selkeää ratkaisua, Kevan johtajaylilääkäri Tuula Metsä sanoo.
– Toisille selkeä suoraan puhuminen on hyvä asia, ja hän kokee, että hienoa, sain suoraa palautetta ja tästä päästään hyvin jatkamaan. Jollekin toiselle se saattaa olla katastrofi, joka pilaa päivän ja viikon.
Töissä täytyisi olla herkkänä sille, miten erilaisten ihmisten kanssa toimitaan. Systemaattinen, pitkäaikainen syrjintä tai tölvintä on kiusaamista, eikä sitä voi perustella suorapuheisuudella.
– Voisi ajatella myös, että kyse on valtapelistä. Kuka oikeasti on se, joka päättää, kenen pillin mukaan mennään, Metsä sanoo.
Kiusaamisen aiheuttama reaktio aivoissa on samanlainen kuin fyysinen kipu.
Lue myös: Kavala työpaikkakiusaamisen muoto koettelee etenkin nuoria: "Yksinäisyyttä on siellä, missä on ihmisiä"
"Jonkun verran täytyy sietää sitä, että asioista keskustellaan"
Kiusatuksi tuleminen ei ole koskaan kiusatun syy, Lehtinen korostaa. Yhden kokema kiusaaminen on koko työyhteisön ongelma.
Töissä asioista saa olla eri mieltä ja myös kiistellä, mutta henkilökohtaisuuksiin ei tule mennä.
– Jonkun verran täytyy sietää sitä, että asioista keskustellaan. Sehän on tosi tärkeääkin työyhteisössä: voidaan olla eri mieltä, kriittisestikin suhtautua asioihin, Mäki sanoo.
Millaisilla työpaikoilla kiusataan, mitä niillä esiintyy? Millä tavoin työpaikkakiusaaminen on samanlaista kuin koulukiusaaminen? Tunnustaako kiusaaja koskaan tekoaan? Katso koko haastattelu yllä olevalta videolta!
Lue myös:
Koulukiusatun tokaluokkalaisen sanat pysäyttivät Joosen: "Isä, et pysty auttamaan tässä"
Kiusatuksi tullut Miika: ”Paljon aikaisemmin olisi pitänyt avautua ja hakea apua.
Hakaristejä työpisteellä, rasistisia töherryksiä ja törkeitä solvauksia – Tesla maksaa ex-työntekijälleen 137 miljoonan dollarin korvaukset
Katso myös: Miksi kouluaikana kuultu loukkaus jää mieleen vuosikymmeniksi? Asiantuntija vastaa
1:29