Mitä Piialle tapahtui sateisena lokakuun perjantaina? Poliisi piikkasi jopa kodin autotallin lattian auki

Nyt avattuun uuteen tutkintaan on kohdistunut laajaa julkista mielenkiintoa, ja tietoja perinpohjaisista tutkintatoimista on päätynyt myös julkisuuteen.

Piia Ristikankare vietti lapsuutensa Länsi-Suomessa, Turun lähellä Piikkiössä. Perheeseen kuuluivat isä-Heikki, äiti-Gunilla sekä Piian pikkuveljet, juuri 14 vuotta täyttänyt Teijo ja 3,5-vuotias Kalle. 

Heikki ja Gunilla olivat eronneet jo ennen Piian katoamista muun muassa Gunillan alkoholinkäytön vuoksi ja Gunilla oli muuttanut pois 2,5 vuotta ennen Piian katoamista.

Heikki ja Gunilla oli tuomittu avioeroon vuonna 1986 ja lasten huoltajuus oli myönnetty isälle, äidillä ei ollut edes tapaamisoikeutta. Perhe kuului Paimion Jehovan todistajiin ja Piiakin kävi aktiivisesti yhdistyksen tilaisuuksissa. 

Piiaa kiusattiin koulussa

Piian kotitalo sijaitsi vain parinsadan metrin päässä Ykköstiestä siis vilkkaan tien varrella. Turun moottoritietä ei ollut vielä olemassa ja kaikki liikenne pääkaupunkiseudulta Turkuun ja takaisin kulki käytännössä Piian kodin ohitse. 

Piia kulki bussilla joka arkiaamu Turkuun ammattikoulun kotitalouslinjan opintoihin, jotka hän oli vasta aloittanut. Koulukaverit kuvailevat Piiaa hiljaiseksi tytöksi, joka ei ole mikään luokan ilopilleri tai huomion keskipiste. 

Aikaisemmin Piiaa ja hänen veljeään oli kiusattu koulussa muun muassa heidän uskonnollisen suuntautumisensa takia. Kiusaamisesta huolimatta hän tuntuu olleen kuitenkin ajoittain hyvin huoleton ja jopa itsevarma tyttö, ja hän oli kiinnostunut muodista ja meikeistä.

Lähti kotoaan iltakahdeksalta

Piia riiteli veljensä Teijon kanssa televisio-ohjelmasta perjantaina 7. lokakuuta 1988 kotonaan Piikkiössä. Sen jälkeen hän lähti ulos ja katosi jäljettömiin.  

Piian isä Heikki oli samaan aikaan saunomassa entisen appiukkonsa, Gunillan isän kanssa. Hän oletti Piian lähteneen kaverilleen Paimioon viikonlopuksi. Sunnuntaina totuus selvisi perheelle: kukaan ei tiennyt minne Piia oli lähtenyt.

Poliisi tutki Piian tapausta ensin katoamisena, mutta myöhemmin poliisikin on epäillyt Piian joutuneen henkirikoksen uhriksi. Poliisin teoria siitä, että Piia olisi lähtenyt vapaaehtoisesti johtui kahdesta silminnäkijähavainnosta, jotka myöhemmin osoittautuivat perättömiksi. 

Piiaa ei etsitty ensimmäisten viikkojen aikana esimerkiksi maastosta lainkaan. Oletukset ja vahvistamattomat silminnäkijähavainnot veivät poliisin väärään suuntaan. Tuon arviointivirheen seuraukset ovat olleet nykyisten tietojen perusteella jopa kohtalokkaat. 

Katoamistutkinta muutettiin murhatutkinnaksi vuonna 2003. Silloin poliisin haltuun päätyi Poliisi tv:lle lähetetty vihjekirje, jonka lähettäjä kertoi nähneensä, miten tajutonta tyttöä nostettiin henkilöautoon Piian katoamisyönä. Tämäkään vihje ei koskaan vienyt poliisia Piian luokse. 

Erikoisraportti: Onko oudossa kirjeessä ratkaisu murhamysteeriin?

Viimeisen puolentoista vuoden ajan keskusrikospoliisin uusi tutkintaryhmä on pyrkinyt ratkaisemaan tapauksen. Vuoden 2024 tammikuussa poliisi teki etsinnän Jehovan todistajien Valtakunnansaliin Paimiossa ja Vantaalla Jehovan todistajien haarakonttorin arkistoon. 

Etsintälupa koski Piian Ristikankaretta ja hänen perheeseensä liittyviä asiakirjoja. Yhdistys ei ollut tutkinnanjohtaja Matti Airaksisen mukaan tutkinnan kohteena.

Poliisi on käynyt viime vuosien aikana tutkimassa myös Piian kotitaloa sekä tehnyt vesistöetsintöjä, mutta tuloksetta.