Moni äänestäjä harkitsee nyt taktikointia puoluevalinnassaan, mutta kannattaako se? Vaaliasiantuntijalla selvä mielipide

MTV Uutisten vaaliasiantuntija Jari Korkki kertoo, että taktikointi äänestettäessä on ollut Suomessa tuttua aiemmin lähinnä presidentinvaaleissa.

– Kun presidentinvaalit on kaksivaiheinen suora kansanvaali, on nähty sellaista ilmiötä, että aletaan jo ensimmäisellä kierroksella pelata sitä toista kierrosta. On jo muodostunut sellainen kärkiehdokkaiden kaksikko.

– Osa ehkä ajattelee, että on turha niin sanotulle omalle ehdokkaalle tuhlata ääntä, kun voi lähteä suoraan taktikoimaan toiseksi parasta toiselle vaalikierrokselle, Korkki selittää.

Lue myös: Tämä kaikki sinun tulee tietää äänestämisestä – yksi sääntö on ylitse muiden

Osa miettii jo hallitusneuvotteluja

Se, miksi nyt taktikoidaan edustakuntavaaleissa, liittyy sen sijaan vahvasti hallituksen muodostumiseen: vaalien jälkeen suurin puolue aloittaa hallituksen muodostamisen ja lähtee vetämään hallitusneuvotteluja.

Korkin mukaan poikkeuksellista on näissä vaaleissa se, että puolueissa on jo ennakkoon käyty huomattavan paljon keskustelua siitä, kenen kanssa ei olla valmiita hallitustyöhön.

Sekin on omanlaistaan strategian luomista.

– Puolueet on osin itse aloittaneet taktikoinnin. On poikkeuksellisesti aloitettu etukäteen lyödä ei niinkään suosikkivaihtoehtoja hallituskokoonpanoille, vaan pikemminkin rajoituksia sille, kenen kanssa ei kovin mieluusti lähdetä hallitukseen. Sitä voidaan pitää taktikointina.

Yksi esimerkki tästä on Korkin mukaan se, että pääministeripuolue SDP on osittain rajannut perussuomalaiset ulos hallituskumppaneiden piiristä.

– SDP:n näkökulmasta päämäärä on jatkaa pääministeripuolueena. Muilla hallituspuolueilla voi olla toisenlaisia taktiikoita, esimerkiksi Keskusta ei ole kovin innokkaasti lähtenyt rajaamaan pois ketään.

Äänestääkö toista puoluetta, jotta jokin puolue ei missään nimessä pääsisi hallitukseen?

Vahva eripura puolueiden välillä on saanut ihmiset miettimään myös astetta kimurantimpaa vaalitaktikointia.

Äänestääkö SDP:tä sen takia, että perussuomalaiset eivät pääse hallitukseen, ottaen huomioon, että SDP ei ole valmis hallitustyöskentelyyn perussuomalaisten kanssa?

Mitä, jos haluaakin maahan sinipunahallituksen, ketä silloin pitäisi äänestää?

Entä jos oletkin vihreä, ja haluaisit kokoomuksen hallituskumppaniksi?

Korkin mukaan tällainen spekulaatio on melko turhaa.

– On riskipeliä lähteä taktikoimaan, koska siinä käy yleensä huonosti.

– Antaisin sellaisen neuvon, että kannattaisi äänestää omaa suosikkipuoluetta. Jos ei ole tosi kova vaalimatematiikan asiantuntija, ei kannata lähteä taktikoimaan.

"Heikosta aluepiiristä kun saisi edes yhden läpi"

Yksi vaalitaktikoinnin muoto on myös keskittää äänisaalis yhteen vaalipiirin ehdokkaaseen, jotta ainakin yksi puolueen ehdokas meni läpi.

Korkki nostaa esimerkiksi Keskustan, jonka suosio on pääkaupunkiseudulla minimaalinen verrattuna muuhun Suomeen. 

– Keskusta on perinteisesti pieni puolue Helsingissä. Helsingissä on nyt vaaliliitto jossa on Keskusta, Kristillisdemokraatit ja Korjausliike. Kristillisdemokraatteja on perinteisesti pidetty vaaliliittojen mestarina, keskittämään siis sille omalla yhdelle kärkiehdokkaalle. 

– Kadulla näkee, että vaalimainoksissa ei paljon muita ehdokkaita Mikko Kärnän lisäksi näy. Kyllä Keskustakin on ymmärtänyt, että jos se aikoo tässä vaaliliitossa yhden paikan napata, silloin kaikki äänet kannattaisi antaa Kärnälle. Se on taktikointia suurimmissa määrin.

Oletko vielä epävarma ehdokkaasti, ja mietit taktikointia? Jari Korkki kertoo yläpuolelta löytyvällä videolla tarkemmin mitä se tarkoittaa.

Lue myös: Väänsimme rautalangasta: Mikä on vaalipiiri? Ääni puolueelle vai henkilölle?