Moni ei tajua heräilevänsä öisin – vakava terveysuhka erityisesti naisille

Tuoreen tutkimuksen mukaan säännölliset yölliset heräämiset lisäävät erityisesti iäkkäiden naisten kuolleisuutta.

Säännölliset yölliset heräilyt näyttävät tuoreen tutkimuksen valossa lisäävän ihmisen riskiä kuolla sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mihin tahansa syyhyn. Erityisesti varhaisen kuoleman riski liittyi naisten katkonaisiin yöuniin.

Australialaisen tutkimuksen mukaan naisilla, joilla oli eniten ja pisimpiä tiedostamattomia yöllisiä valveillaolojaksoja, oli lähes kaksinkertainen riski kuolla sydänsairauteen 6–11 vuoden seurannan aikana kuin naisilla yleisesti. Yhteys oli heikompi miehillä, joilla yölliset heräilyt lisäsivät sydänperäisen kuoleman riskiä hieman yli neljänneksellä.

Huonosti yönsä nukkuvilla naisilla riski kuolla mihin tahansa syyhyn oli 31,5 prosenttia, kun se samanikäisillä naisilla yleisesti oli 21 prosenttia. Miehillä runsaat yöheräilyt nostivat riskin kuolla mihin tahansa syyhyn 33,7 prosenttiin, kun se yleisesti oli 28 prosenttia.

European Heart Journal -tiedelehdessä ilmestyneet tulokset perustuvat 8001 henkilön otantaan. Osallistujat saatiin kolmesta eri tutkimuksesta, joissa tutkittavien keski-iät olivat 64-, 77- ja 83-vuotta. Osallistujat käyttivät yön aikana unta mittaavia laitteita.

Laskelmissaan tutkijat ottivat huomioon muut kuolleisuuteen vaikuttavat tekijät, kuten unen keston kokonaisuudessaan, iän, lääkityksen, painoindeksin sekä tupakoinnin. Häiriintynyt yöuni oli selvästi yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen vanhemmassa väestössä, mutta suoraa syy-seuraussuhdetta tutkimus ei todista.

Tiedostamattomat yöheräilyt tavallisia

Tiedotteessa tutkijat huomauttavat, että ihmiset heräilevät öisin tiedostamattaan. Tiedostamaton heräily on yksi elimistön tapa reagoida mahdollisiin vaaratilanteisiin. Esimerkiksi melu, hengitysvaikeudet, kipu, raajojen liikkeet, lämpötila sekä valo voivat herättää ihmisen.

Herättävän tekijän ollessa voimakas ihminen saattaa havahtua ja tulla tietoiseksi ympäristöstään. Tyypillisesti näin ei kuitenkaan käy, vaan yölliset heräilyt näkyvät ainoastaan seuraavana päivänä uupumuksena ja väsymyksenä.

Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että sekä liian lyhyet että liian pitkät yöunet ovat yhteydessä lisääntyneeseen kuolleisuuteen. Tuoreiden tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että myös tiedostamattomat heräilyt ovat riski ihmisen terveydelle, jos unikatkoksia on suurissa määrin.

Tutkijoiden mukaan yölliset heräilyt saattavat kuormittaa erityisesti naisia, sillä sukupuoli voi vaikuttaa siihen, mitkä asiat aiheuttavat yöllisiä heräilyjä ja kuinka voimakkaasti keho niihin reagoi.

Huolehdi unesta terveytesi tähden

Vinkit hyvään uneen:

  • varaa yöunelle tarpeeksi aikaa
  • rauhoita ilta kiireeltä, valolta ja rasittavalta liikunnalta
  • harrasta liikuntaa päivisin
  • vältä syömistä ja raskaita aterioita illalla
  • mene vuoteeseen vain, kun olet väsynyt
  • nouse vuoteesta, jos et saa unta 15 minuutissa
  • kirjoita huolenaiheet ylös
  • käytä sänkyä vain nukkumiseen
  • siivoa älylaitteet pois makuuhuoneesta.

Lähde: THL

Tutkijat kehottavat ihmisiä pitämään huolta unestaan ja "unihygieniastaan" sekä vähentämään yöllistä melusaastetta. Myös painonhallinta on tärkeää, sillä ylipaino lisää yöllisiä hengityskatkoksia aiheuttavan uniapnean riskiä.

Puettava, unta mittaava teknologia – esimerkiksi älykello tai aktiivisuusranneke – antaa ihmisille mahdollisuuden tarkkailla omaa untaan ja sitä kautta myös terveyttään. Riittävän yöunen määrä on yksilöllistä ja vaihtelee 6–9 tunnin välillä.

Sekä lyhentynyt että pidentynyt yöuni on epäterveellistä ja lisää sydän- ja verisuonitautien, tyypin 2 diabeteksen sekä jopa muistisairauksien riskiä.

Lue myös:

    Uusimmat