Tiedätkö, mitä eroa on aivovammalla ja -vauriolla? Älä käytä vanhentunutta termiä

Oletko koskaan kuullut ihmisestä, joka olisi saanut aivohalvauksen? 

Vaikka termi on monille tuttu, se on itse asiassa hieman vanhentunut – aivohalvauksesta puhuessaan ihminen yleensä tarkoittaa aivoverenkierron häiriöitä.

"Se on huono termi, koska aivot eivät halvaannu"

Aivoverenkiertohäiriöillä tarkoitetaan kaikkia aivojen verenkierron häiriöitä – siis ohimenevää aivoverenkiertohäiriötä eli TIA-kohtausta, aivoverenvuotoa ja aivoinfarktia. Pyörtyessäkin voi verenkierron todeta häiriintyneen, vaikka tila onkin yleensä hyvälaatuinen.

– Aivohalvaus on aivoverenkiertohäiriöiden vanha nimi. Se on huono termi, koska aivot eivät halvaannu, neurologi Mika Koskinen sanoo.

– Kaikki potilaatkaan eivät halvaannu, vaikka sairastaisivat aivoverenkierron häiriön. Aivohalvaus on siis huono termi, sitä ei pitäisi käyttää.

Esimerkiksi aivoinfarktin saa Aivoliiton mukaan vuosittain noin 18 000 suomalaista, aivoverenvuodon noin 1800 suomalaista.

Mikä on aivovamma?

Aivovammalla puolestaan tarkoitetaan vammaa, jonka aiheuttaa ulkopuolinen voima; ihminen siis joutuu tapaturmaan, saa iskun päähänsä tai lyö päänsä vaikkapa autokolarissa. Termiä kuitenkin sekoitetaan tosinaan muihin termeihin: jos esimerkiksi sydän pysähtyy ja veri ei kierrä, kyseessä ei ole aivovamma, vaan aivoverenkierron häiriö, joka johtuu sydämen pysähtymisestä ja johtaa aivovaurioon.

– Tällöin ei käytetä sanaa vamma, koska kukaan ei ole lyönyt päätä, Koskinen kuvailee.

Aivovamma esiintyy usein tutkimuksissa paikallisena. Kuvissa nähdään esimerkiksi vain pieni verenpurkauma tietyssä paikassa, mutta totuus aivojen tilasta ei ole näin yksinkertainen.

– Vaikka löydös on paikallinen, tiedämme, että todellinen vaurio on paljon laajempi kuin päivystyksessä otetussa tietokonetomografiassa eli niin sanotussa viipalekuvassa näkyy, Koskinen kuvailee.

– Esimerkiksi aivoinfarktissa vaurio on siinä, missä se näkyy. Verenpaineen aiheuttamassa aivoverenvuodossakin vaurio on siinä, missä se näkyy. Tiedämme, että veri aiheuttaa turvotusta ja mahdollisia lisävaurioita, mutta vammassa vaurioita on enemmän kuin näemme. Siksi silloin ihminen on usein paljon vaikeammin vammautunut.

LUE MYÖS: Viivi sai 29-vuotiaana tietää keuhkosyövästään – ei tule koskaan paranemaan: "En voi tietää tulevasta, elän hetkessä päivän kerrallaan"

LUE MYÖS: Onko huimaus vaarallista? Neurologi kertoo, miksi ihminen pyörtyy – yleisin riskiryhmä voi yllättää: "Usein syy onneksi on hyvälaatuinen"

Lue lisää lifestyle-aiheista!