Miehistä folaattia saa tarpeeksi vain 28 prosenttia, naisista ainoastaan 6 prosenttia. Folaatin puutteen oireita on vaikea tunnistaa.
Monien suomalaisten ruokavaliossa osa tärkeistä ravintoaineista jää liian vähälle. Moni kaipaisi lisää esimerkiksi folaattia; sen saannissa suomalaiset eivät yllä suositustasolle.
Perheenlisäystä toivoville folaatti on tuttu
Folaatti on ruoassa esiintyvä ravintoaine, foolihapolla puolestaan tarkoitetaan folaatin ravintolisänä otettavaa muotoa.
Perheenlisäystä toivoville folaatti on tuttu, sillä sitä suositellaan syömään jo raskautta yritettäessä, se kun edistää sikiön normaalia kehitystä. Folaatti on kuitenkin tarpeen muillekin.
– Folaattia tarvitaan elimistössä muun muassa hermoston toimintaan ja proteiinien aminohappojen aineenvaihduntaan sekä solujen DNA:n ja RNA:n synteesiin. Sen riittävä saanti voi vaikuttaa siihen, aktivoituvatko tietyt sairauksien syntyyn liittyvät geenit elimistössä vai eivät, sanoo ravitsemusterapeutti Kirsi Englund Terveystalosta tiedotteessa.
Naisista tarpeeksi saa vain kuusi prosenttia
Miehistä folaattia saa tarpeeksi vain 28 prosenttia, naisista ainoastaan kuusi prosenttia. Folaatin puutteen oireita on vaikea tunnistaa, sillä aine vaikuttaa moneen asiaan taustalla.
Hyviä folaatinlähteitä ovat vihreät kasvikset.
Hyviä folaatinlähteitä ovat ennen kaikkea vihreät kasvikset ja täysjyväviljat. Vihannesosastolta kannattaa valita mahdollisimman tummia kasviksia: eniten folaattia saa parsakaalista, pinaatista, lehtikaalista, tankoparsasta, rucolasta ja ruusukaalista.
Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että vitamiinilisiä syöneet ihmiset saivat hyötyä vain folaatti- ja foolihappolisistä sekä foolihappoa sisältävistä B-vitamiinivalmisteista.
Saantisuositus päivässä: aikuiset 300 µg, raskaana olevat ja raskautta suunnittelevat 500 µg, lapset 50–200 µg iän mukaan
LUE MYÖS: Täysmehut vaaraksi terveydelle? Suomalainen ravitsemusasiantuntija tyrmää tuoreen tutkimuksen: "Ihmiset ovat ihan hysteerisiä"
Lue lisää lifestyle-artikkeleita!
Lähde: Terveystalo