Autoliiton koulutuspäällikkö Teppo Vesalainen vastaa lukijoidemme liikenneturvallisuusaiheisiin kysymyksiin joka viikko. Lähetä oma kysymyksesi osoitteeseen autot@mtv.fi.
Kysymys: Millaisissa huolto- tai korjaustoimenpiteissä autoilijan ei pidä koskaan säästää? Entä millaiset huollot tai korjaukset eivät ole niin akuutteja, jos ei mitenkään ole varaa laittaa kaikkea kuntoon kerralla?
Vastaus: Auto tulisi huoltaa säännöllisesti huolto-ohjelman mukaan. Mahdolliset viat autossa on syytä korjata tai korjauttaa heti niiden ilmennyttyä. Jos yhden vian olemassaolon hyväksyy, tulee kohta toinen ja sitten kolmas.
Määräaikaishuolto-ohjelmaa on syytä noudattaa. Säännöllisesti huollettu auto on toimintavarmempi ja turvallisempi kuin sellainen, jonka huoltamista on laiminlyöty. Aukoton huoltohistoria on tärkeää myös myytäessä autoa eteenpäin.
Lue myös: Suomen halvin auto loisti luotettavuustutkimuksessa
Näin säästät auton huoltokuluissa
Auton huoltaminen on paljon muutakin kuin pelkkä öljynvaihto. Suosittelen huollattamaan auton asiantuntevassa korjaamossa, joka noudattaa säntillisesti autonvalmistajan määrittelemää huolto-ohjelmaa.
Usein ihmiset perustelevat huoltamatta jättämistä kustannussäästöillä huoltojen ollessa kalliita. Paras tapa säästää on huolehtia auton kunnosta säännöllisesti. Jos huoltotoimenpiteitä laiminlyödään, polttoaineen kulutus kasvaa ja auto alkaa vikaantua.
Autosta on huolehdittava myös huoltojen välillä
Yksistään auton huollattaminen huolto-ohjelman mukaan ei riitä. Auton käyttäjän on myös huolehdittava tietyistä tarkastuksista huoltojen välillä.
Perustarkastusten (öljy- ja nestemäärät, rengaspaineet ja valojen toiminta) tekeminen on erityisen tärkeää nykyään, kun autojen huoltovälit ovat pitkiä. Ennen auto huollettiin 10 000 km:n välein. Nykyään huoltoväli on monessa autossa jo 30 000 km. Kun auto käy huollossa entistä harvemmin, kuljettajan oma vastuu korostuu.
Vikoja ei kannata kerätä
Valitettavan moni autoilija ei välitä ”pikkuvioista”, kunhan auto kulkee eteenpäin. Katsastuksesta haetaan sitten vikalista ja korjataan ne, mitä katsastusmies velvoittaa. Välillä tämä vikalista saattaa olla hyvinkin pitkä, jolloin myös korjaamisesta tulee kallista.
Lue myös: Sähköautoja sanotaan vähävikaisiksi, mutta yhdessä selvityksessä tultiin ihan toisenlaiseen lopputulokseen
Yleensä vika edesauttaa seuraavan syntymistä ja näin autosta kehittyy vähitellen todellinen vikapesäke, joka ei ole enää toimintavarma eikä turvallinen. Luonnollisesti useamman vian korjaaminen on myös huomattavasti kalliimpaa kuin yksittäisen vian.
Jos jonkin vian korjaamista on pakko lykätä, tulisi kyseessä olla sellaisen ominaisuuden, joka ei vaikuta millään tavalla turvallisuuteen tai edesauta uusien vikojen syntymistä. Esimerkiksi mukavuusvarusteiksi luokittelemani penkin- tai ratinlämmittimet voisivat olla esimerkkejä tällaisesta varusteesta.
Diagnostiikka ei korvaa käyttäjän havaintoja
Autot muuttuvat koko ajan hienommiksi. Kehityksen myötä niissä alkaa olla paljon itsediagnostiikkaa ja osa näistä diagnosoiduista vikatiedoista välitetään jo kuljettajalle ajotietokoneen näyttöön – osa edellyttää edelleen testerin tai vastaavan diagnostiikkatyökalun käyttöä.
Näiden sähköisten vikojen lisäksi autossa on kuitenkin valtavasti sellaisia mekaanisia kulutusosia, joiden huonosta kunnosta kuljettajalle ei kerrota diagnostiikkajärjestelmän avulla. Nämä edellyttävät sen sijaan autonkäyttäjän omia havaintoja asiasta.
Kuuluuko outoja ääniä?
Vikojen havaitseminen edellyttää auton käyttäjältä hieman huomiokykyä – sinällään muuta asiantuntemusta ne eivät välttämättä vaadi. Autolla tulisi säännöllisesti ajaa radio kiinni ja kuunnella auton omia ääniä. Näin jokaiselle muodostuisi selkeä mielikuva oman auton äänimaailmasta. Kun sitten yhtäkkiä tähän tuttuun äänimaailmaan ilmaantuu uusi ääni, on se auton tapa kertoa kuljettajalleen, että nyt ei kaikki ole kunnossa.
Tyypillisiä vioista kieliviä ääniä ovat alustan kolahdukset ajettaessa monttuihin. Mikäli tuntuu, että alusta kolahtaa säännöllisesti, on auto syytä viedä korjaamolle tutkittavaksi vian tarkempaa paikallistamista varten. Usein kolahdukset johtuvat välyksistä alustan puslissa tai nivelissä. Mikäli vian annetaan pahentua, saattaa nivel hajota kokonaan ja aiheuttaa pahimmillaan esimerkiksi auton ohjauskyvyttömyyden.
Lue myös: Näin et haluaisi autosi tekevän kovassa vauhdissa – vaarallisesta viasta kymmeniä ilmoituksia
Toinen tyypillinen asiaan kuulumaton ääni on jarruista kuuluva kitinä, joka saattaa kuulua myös silloin, kun ei jarruteta – esimerkiksi käännyttäessä risteyksessä. Tämä saattaa olla merkkinä jarrupalojen kuluneisuudesta tai jarrujen likaisuudesta.
Jarrupalojen tai levyjen kuluneisuus vaikuttaa auton jarrujen ja ajonvakautusjärjestelmän toimintaan. Laahaamaan jääneet jarrut nostavat polttoaineenkulutusta ja aiheuttavat jarrujen tarpeetonta kuumenemista, mikä saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että koko auto syttyy palamaan.
Myös auton käyntiääntä kannattaa kuunnella. Moottorin tavallisuudesta poikkeava rapina tai epämääräinen särähdys käynnistettäessä saattavat kieliä orastavasta jakopään ongelmasta, varsinkin ketjujakopäiden kohdalla. Mikäli vian antaa pahentua, saattaa koko moottori vaurioitua jakopään petettyä.
Autoa käynnistettäessä tulee kiinnittää huomiota siihen, kuinka terhakasti startti pyörittää moottoria ennen sen käynnistymistä. Jos alkaa tuntua siltä, että moottori pyörii startilla aiempaa laiskemmin, on akun uusimistarve todennäköinen.
Mikäli käynnistysongelmia on jo näin syksyllä, lienee sanomattakin selvää, että ongelmat eskaloituvat pakkasten kiristyessä. Akku kannattaa siis testauttaa ja tarvittaessa vaihtaa nyt eikä vasta sitten, kun auto on kieltäytynyt käynnistymästä. Näin autonkäyttäjä selviää huomattavasti edullisemmin ja pääsee autolla todennäköisemmin ja ajallaan sinne, minne on tarkoituskin.
Lue myös: Epäilyttääkö käytetyn auton kunto? Myyjän rehellisyyden voi punnita ehdottamalla temppua, josta "valitettavan harva" tietää
