Persoonallisuutesi vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin muistat oman elämäsi tapahtumia.
On suorastaan kalvava tunne pohtia, oletko unohtanut jotain oleellista. Vatvominen usein vain lisää ahdistusta, mikä taas saattaa tuoreen tutkimuksen mukaan vain tehdä entisestään hallaa muistille, kirjoittaa Daily Mail.
Science Direct -sivustolla julkaistussa tutkimuksessa selvisi, että tietyt persoonallisuuden piirteet saattavat vaikuttaa siihen, kuinka hyvä henkilön muisti on. Juuri ahdistuneisuuteen taipuvat ovat esimerkiksi huonomuistisempia.
Lue myös: Mikä näistä kuvista on "se oikea"? Tutkimus paljasti jotakin kiinnostavaa valemuistoista
Tapahtumamuisti on huonompi, mikäli ihminen on taipuvainen murehtimaan
Tutkimukseen liittyvässä kyselyssä testattiin, kuinka hyvin ihmiset muistavat elämäntapahtumia. Kyselyn tuloksia verrattiin sitten samojen henkilöiden persoonallisuustestien tuloksiin.
Kaikissa ikäryhmissä henkilöt, jotka saivat korkeat pisteet avoimuudesta, suoriutuivat parhaimmin muistitesteissä. He, joilla oli neuroottisia taipumuksia – huolia, huonoa mielialaa ja negatiivisia tunteita – olivat huonoimpia muistitesteissä.
Taipumus huolehtimiseen ja negatiivisiin tunteisiin voi vaikuttaa myös muistiin.
– Neuroottisuuteen liittyy tyypillisesti enemmän psykologista ahdistusta, joka voi vaikuttaa hermojärjestelmiin, jotka tukevat episodista muistia, Weixi Kang, tutkimuksen vanhempi tutkija Lontoon Imperial Collegesta kommentoi Daily Mailille.
Episodisella muistilla tarkoitetaan tapahtuma- tai elämäkertamuistia. Se on ilmaisumuistin osa, jonka avulla muistetaan eri aikoina henkilökohtaisesti koettuja tapahtumia, kertoo Terveyskirjasto.
Lue myös: Näistä merkeistä tiedät sisun kääntyneen sinua vastaan – psykologi varoittaa harhaluulosta
Ulospäinsuuntautuneilla on parempi muisti
Weixi Kang analysoi ihmisten episodista muistia ja sen rinnalla henkilöiden persoonallisuustestin tuloksia. Persoonallisuustesti mittasi henkilöiden miellyttävyyden, tunnollisuuden, ulospäin suuntautuneisuuden, neuroottisuuden sekä avoimuuden piirteitä.
Kaikissa ikäryhmissä avoimuudesta korkeat pisteet saaneet, eli he, jotka muun muassa pitävät vaihtelevasta rutiinista, ovat uteliaampia, seikkailunhaluisempia ja tiedostavampia tunteistaan, menestyivät paremmin muistitesteissä.
Aivoja stimuloivaan kulttuuriseen ja fyysiseen toimintaan osallistumisen uskotaan hyödyttävän muistia ajan myötä.
Kangin mukaan avoimuus näyttäisi vaikuttavan myös alhaisempiin tulehdusarvoihin kehossa, mukaan lukien aivoissa, mikä saattaa myös auttaa muistia.
Neuroottisuuteen liittyy myös stressiherkkyyttä ja univaikeuksia, mitkä voivat myös vaikuttaa muistiin negatiivisesti.
Sekä nuorissa että keski-ikäisissä ikäluokissa myös ulospäin suuntautuneisuus vaikutti olevan yhteydessä parempaan muistiin.
Kangin mukaan toistuva sosiaalinen vuorovaikutus voi olla yksi tavoista, joilla ekstrovertti pystyy parantamaan muistiaan.
Neuroottisuuden, eli taipumuksen huolestumiseen sekä negatiivisiin tunteisiin, kuten mustasukkaisuuteen ja turhautumiseen, tutkimus taas yhdisti huonompaan muistiin keski-ikäisillä sekä sitä vanhemmilla.
Taipumus neuroottisuuteen liittyy Kangin mukaan useisiin negatiivisiin tekijöihin, kuten stressiherkkyyteen ja univaikeuksiin, jotka voivat puolestaan vaikuttaa muistiin ja joille vanhemmat ihmiset voivat olla alttiimpia.
Lue myös: Tutkimus: Jo tämä määrä askeleita päivässä suojaa dementialta – myös luvulla 112 tärkeä merkitys
Lue myös: Mies unohti iltapäiväseksin jälkeen viettäneensä jo hääpäiväänsä – syy selvisi lääkärissä
Katso myös: Tutkimus: Musiikkiharrastus parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia
9:26
Tutkimus: Musiikkiharrastus parantaa tarkkaavaisuutta ja muistia.
Lähteet: Daily Mail, Science Direct, Terveyskirjasto