Kanadalaistutkimus vertaili keskenään sauvakävelyn ja kahden muun liikuntamuodon vaikutuksia sydänterveyteen.
Supisuomalainen liikuntalaji pesee tuoreen tutkimuksen mukaan perinteisen juoksemisen sekä intervallitreenin – ainakin jos tarkastellaan liikuntamuodon vaikutuksia sydämen terveyteen.
Kyseessä on Suomessa ehkäpä enemmän vanhempien ihmisten lajiksi profiloitunut sauvakävely, jonka harjoittamisesta olisi hyötyä kuitenkin kaikenikäisille, kirjoittaa CNN.
Sauvakävelyn todetaan olevan erityisen näppärää muun muassa siksi, että sitä voi suorittaa hyvin eritasoisesti kuntoilijan oman jaksamisen mukaan.
Canadian Journal of Cardiology -sivustolla julkaistussa tutkimuksessa kerrotaan, että sauvakävelyyn osallistuneiden sepelvaltimotautipotilaiden toimintakyky ja kyky suorittaa päivittäisiä askareita paranivat enemmän kuin niillä potilailla, jotka suorittivat korkean intensiteetin intervalliharjoittelua tai jatkuvaa harjoittelua kohtalaisesta voimakkaaseen rasituksella.
Sauvakävelyn vaikutuksia on tutkittu aikaisemminkin, mutta kanadalaistutkimus on ensimmäinen, jossa vertaillaan keskenään sauvakävelyä, intervalliharjoituksia sekä juoksemista.
– Tutkimuksemme osoittaa sauvakävelyn ylivoimaiset hyödyt toimintakyvyn parantamiseksi, ja tuo esiin vaihtoehtoisen harjoitusmuodon, joka vaatii minimaalisia kustannuksia ja laitteita fyysisen ja henkisen terveyden parantamiseksi, tutkimukseen osallistunut tutkija Jennifer Reed kommentoi.
Aktivoi koko kehoa
Sauvakävely aktivoi oikein suoritettuna noin 80–90 prosenttia kehon lihaksista
Kävely ja juokseminen aktivoivat ainoastaan 40 prosenttia kehon lihaksista. Sauvakävelyssä myös hartia-, rinta- ja käsilihakset saavat treeniä, minkä ansiosta sauvakävely myös polttaa 20 prosenttia enemmän kaloreita kuin tavallinen kävely, vuonna 2013 julkaistussa tutkimuksessa todetaan.
Kanadalaistutkimukseen osallistui 130 potilasta, jotka suorittivat 12 viikon treeniohjelman aikana joko 60 minuuttia sauvakävelyä sisäradalla, 60 minuuuttia kohtalaista tai voimakasta jatkuvaa harjoittelua (esimerkiksi pyöräilyä tai soutamista) tai 45 minuuttia intervalliharjoituksia. Treeniohjelman päätteeksi ja jälleen 14 viikon hoidon jälkeisen tarkkailujakson jälkeen osallistujat tekivät kaksi kuuden minuutin kävelytestiä toimintakyvyn mittaamiseksi.
Tutkijat havaitsivat, että kaikki tutkitut liikuntaohjelmat auttoivat lievittämään potilaiden masennusta ja parantamaan heidän elämänlaatuaan, mutta toimintakyvyn parantuminen oli suurinta juuri sauvakävelyn kohdalla. Sauvakävelyä harjoittaneiden kohdalla toimintakyky parani 19 prosenttia, kun intervallitreeniä tehneillä vain 13 prosenttia ja keskivaikeaa jatkuvaa harjoittelua harjottaneilla vain 12 prosenttia.
Lue myös: Oireet, jotka voivat kertoa piilevästä sydänsairaudesta – älä ohita näitä merkkejä!
Vaatii koordinaatiota ja tasapainoa
Kuntoutuksen ja lääketieteen apulaisprofessori Jonathan H. Whiteson New Yorkista toteaa, ettei ole sinänsä yllättävää, että kävelytestin perusteella juuri sauvakävely loisti tuloksien kärjessä. Whiteson ei osallistunut itse tutkimukseen.
Tutkimuksen mukaan sepelvaltimotautia sairastaneet potilaat, jotka treenasivat sauvakävelyn avulla 12 viikon ajan, toimintakyky suorittaa arkisia askareita parani huomattavasti enemmän kuin heillä, jotka treenasivat intervalliharjoitusten avulla.
Whiteson myös muistuttaa, että saadakseen tuloksia sauvakävelystä, sitä pitää harjoittaa melko voimakkaasti ja laji vaatii jonkin verran koordinaatiota ja tasapainoa. Tämän takia laji ei välttämättä sovi kaikille.
Joka tapauksessa kanadalaistutkimuksen lupaavat tulokset rohkaisivat tutkijoita jatkamaan tutkimuksia sauvakävelyn positiivista vaikutuksita muun muassa ylä- ja alavartalon voimaan sekä muihin sydänterveyden mittareihin.
Tutkimuksen parasta antia oli sekä Whitesonin että tutkimukseen osallistuneen Reedin mukaan se, että kaikki voisivat hyötyä sauvakävelystä.
Lähde: CNN, Canadian Journal of Cardiology
Lue myös: Tutkimus: Naisen kävelyvauhti voi paljastaa sydänriskin
Lue myös: Riittääkö pelkkä kävely liikunnaksi? Personal trainer vastaa – lenkeillä yksi ylivoimainen etu
Katso myös: Lyhytkin kävely puistossa voi parantaa työmuistia
6:23
Psykologian professori Kalevi Korpela on tutkinut luonnon vaikutusta mieleen jo 30 vuotta.