Verkkohuijaus ei ole pelkkä tekstari, jossa pyydetään verkkopankkitunnuksia. Oma lukunsa ovat huijaukset, joissa kukaan ei pyydä tunnuksia, mutta rahat viedään lopulta silti.
Monella on jonkinlainen mielikuva siitä, miten suomalaisia netissä vedätetään. Huijausviestien linkit ovat tuttua kauraa uutisista, mutta silti erilaisiin vedätyksiin langetaan. Esimerkiksi eräässä suomalaistapauksessa isä luuli tyttärensä pyytävän rahaa ja menetti viestihuijauksessa yli 2 000 euroa.
Lue myös: Petostorjunnan asiantuntija kertoo, millainen on nykypetos: "Kun olet klikannut linkkiä, saattaakin tulla puhelinsoitto..."
Tunne luotettavuudesta säilyy, kun kukaan ei pyydä verkkopankkitunnuksia
Oma lukunsa ovat huijaukset, joissa kukaan ei pyydä pankkitunnuksia; sen sijaan uhri manipuloidaan itse tekemään maksuja. Tunne luotettavuudesta säilyy, koska kukaan ei ole pyytänyt verkkopankkitunnuksia itselleen.
– Harvemmin mitään tapahtuu niin, että tililtä "vain lähti" rahaa. Kyllä varojen lähtemistä yleensä aina edeltää vaihe, jossa ihminen tavalla tai toisella harhautetaan antamaan tietoja ja myös vahvistamaan erilaisia asioita tunnuksillaan, petostorjunnan asiantuntija Sara Helin Nordeasta sanoo.
Tilanteita, joissa säästöt "vain katoaisivat" kuin taikaiskusta, ei Helinin mukaan käytännössä tapahdu.
– Tietojenkalastelu perustuu tyypillisimmillään kuitenkin siihen, että rikollinen kalastelee ne tunnukset ja sinä itse vahvistat asioita pankkitunnuksilla.
Lue myös: Tekstiviestihuijaus vei tililtä 44 000 euroa – oikeus velvoitti Osuuspankin korvaamaan
Tunnistautumissovellus kertoisi, mitä ollaan maksamassa, mutta harva jaksaa lukea
Kun rahaa siirtää tai maksuja maksaa verkkopankissaan, tekstiviesti tai tunnistautumissovelluksen teksti kertoo, mitä maksetaan ja millaiselle tilille. Harva kuitenkaan jaksaa lukea näitä tietoja.
Se on ongelma.
Petostorjunnan asiantuntija Sara Helin Nordeasta
– Esimerkiksi tunnistautumissovellus kertoo tarkasti, mitä olet vahvistamassa: oletko kirjautumassa pankkiin tai vahvistamassa maksua kortilla tai tilisiirtoa. Aina pitäisi oikeasti lukea, mitä vahvistaa. Meillä Nordeassakin on paljon tapauksia, joissa on moneen kertaan vahvistettu tapahtumia eikä ole kunnolla luettu tai sisäistetty, mitä sovellus niistä sanoo. Huoli ja maltti käyttöön pankkitunnuksia käyttäessä, Helin korostaa.
Suomalainen on asiakkaana hieman liiankin varovainen; emme kyseenalaista, vaan haluamme ennemmin vain hoitaa asian. Siksi uskomme puhelinsoittoa "pankista" ennemmin kuin kysymme, kuka luurin toisessa päässä oikeastaan on.
– Jos joku pyytää sinua toimimaan viestin tai puhelun kautta, aina pitäisi varmistua siitä, kuka pyytäjä on. Varmista asia ennen kuin toimit ja käy hassusti.
Lue myös: "On tullut yllätyksenä, että tavarat tulivatki Kiinasta..." Lankesitko sinäkin? Helsinkiläistä kivijalkakauppaa ei ollut olemassakaan
Viisi keinoa suojautua huijauksilta – näin tunnistat viestin lähettäjän pahat aikeet
Katso myös: 5 vinkkiä: Näin tunnistat huijauksen
0:48
DNA kertoo vinkit huijausviestien ja -puheluiden tunnistamiseen.