Asiantuntijan mukaan Suomessakin on hyvä tehdä suunnitelmia tulevaisuutta varten – kaikkeen on parempi varautua kuin olla varautumatta.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen arvioi eilen Bild-saksalaislehdelle, että ikäihmisten liikkumisrajoitukset saattavat jatkua jopa tämän vuoden loppuun asti.
Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahden mukaan tähän olisi hyvä varautua myös Suomessa.
– Nämä rajoitustoimet ovat käytössä juurikin siksi, että riskiryhmät eivät infektoituisi – ja vanhukset ovat se tärkein ja suurin riskiryhmä, Vapalahti alustaa.
– Tähänkin on hyvä varautua. Tässä on kyse ennemminkin maratonista kuin pikajuoksusta.
Hän muistuttaa, että vuodenvaihteeseen on niin pitkä aika, että ennen joulukuuta ehtii tapahtua paljon myös koronaviruspandemian suhteen.
– Tieto lisääntyy koko ajan, ja keinot taisteluun virusta vastaan paranevat koko ajan.
– Tämänhetkisten keinojen perusteella ei ehkä ihan kuukausien tai puolen vuoden päähän kannata fiksata mitään politiikkaa. Kaikkea on kuitenkin hyvä suunnitella, ja kaikkeen on hyvä varautua, Vapalahti pohtii.
Lue myös: Yli miljoona suomalaista kuuluu koronaviruksen riskiryhmään – näillä alueilla heitä on eniten
Maski suojaa muita – ei sen kantajaa
Mitä hengityssuojaimiin tulee, itä ja länsi ovat jo pitkään poikenneet toisistaan: Esimerkiksi Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa hengityssuojain on tavanomainen näky julkisilla paikoilla. Länsimaissa hengityssuojiin on puolestaan turvauduttu lähinnä vasta koronaviruspandemian levittyä.
– Selkeästi on osoitettu, että jos on infektoitunut koronaviruksella tai influenssaviruksellakin, melko tavallinenkin maski estää pisaratartuntoja etenemästä suusta. Maskin merkitys ei ole niinkään siinä, että sen kantaja ei saisi tautia, vaan että maskin kantaja ei levitä tautia, Vapalahti sanoo.
Lue myös: Länsimaissa takki kääntyy ja kasvot peittyvät – miksi saksalainen suojaa kasvonsa, mutta suomalainen ei?
Lue myös: THL:n ylilääkäriltä villi ehdotus: Hihamerkki koronan sairastaneille – "Tällä hetkellä jokainen meistä on toiselle uhka"
Onko maskipakossa mitään järkeä?
Vapalahden mukaan hengityssuojaimien käytöstä käydään jatkuvaa keskustelua, eikä yksimieliseen päätökseen asian tiimoilta ole päästy.
Jos hengityssuojaimia käytettäisiin laajasti, Vapalahden mukaan tartuntamäärät vähenisivät, kun oireettomat taudinkantajatkin suojaisivat suunsa. Siksi esimerkiksi Saksan tiedeakatemian mukaan hengityssuojaimet on yksi apu siihen, että rajoitustoimia voidaan purkaa.
– On kuitenkin hyvä muistaa, että terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön tarkoitettuja maskeja ei rohmuta, sillä niistä on pulaa sairaaloissa ja hoivakodeissa.
Vapalahti suhtautuu kuitenkin hieman varauksella hengityssuojainpakkoon. Sana "pakko" kun saattaa herättää ihmisissä negatiivisia ajatuksia.
– Tärkeämpää on kertoa kansalaisille selkeästi, mitä tehdään – ja ennen kaikkea miksi tehdään, hän ohjeistaa.