Putkiremontin valmistuminen ja vastaanotto

"Valvojan tulisi käydä läpi vastaanotettavat kohteet, olivat ne sitten välivastaanottoja tai lopullisia vastaanottoja," korostaa neuvontainsinööri Jari Hännikäinen Kiinteistöliitto Uusimaasta.

"Hänen tulee tehdä tilanteesta pöytäkirja ja muistio, johon hän kirjaa viat ja puutteet. Näihin merkitään työ vastaanotetuksi mainituilla huomautuksilla. Urakoitsijan on korjattava ne tiettyyn päivämäärään mennessä, minkä jälkeen valvoja käy ne läpi vielä uudestaan ja tarkastaa, että ne on korjattu."

Varsinainen loppukäyttäjä on useimmiten amatööri, jolla ei ole rakennusteknistä ammattitaitoa huomata mahdollisia virheitä ja puutteita. Toisaalta hänellä saattaa olla jonkinlainen mielikuva ja näkemys siitä, että tila ei vastaa sitä mitä on sovittu, vaikka se on rakennusteknisesti aivan moitteeton. Putkiremontin eri osapuolten erilaiset käsitykset valmiista tulivat selkeästi esille myös asukaslähtöisen perusparantamisen kehitystarpeita selvittäneessä tutkimuksessa.

"Valmis merkitsi asukkaalle aivan eri asiaa kuin urakoitsijalle", korostaa Vahanen yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen. "Tätä voidaan pyrkiä parantamaan uudenlaisilla sopimustekniikoilla, eräänlaisilla kolmikantasopimuksilla - osakas, yhtiö, urakoitsijat - jolloin saattaa olla helpompaa määrittää, mitä asukkaat tarvitsevat. Tällä hetkellähän raja vedetään aika lailla yhtiön ehdoilla eikä osakkaan valmis-käsitys välttämättä vastaa ollenkaan samaa."

Jos tulevien putkiremonttien suuresta sumasta halutaan selvitä kunnialla, kiinteistö- ja rakennusalan palvelukyvyssä on tapahduttava merkittäviä muutoksia. Parannettavaa on niin ammattitaidossa, asenteissa kuin arvoissakin. Ennen kaikkea on kehitettävä asukkaiden, taloyhtiön, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden välistä vuorovaikutusta ja tiedonkulkua hankkeen eri vaiheissa ja eri osapuolten välillä. Jotta viestikapula ei putoaisi nykyiseen tapaan lähes joka vaihdossa, putkiremonttiinkin tarvitaan eräänlainen "kommunikaattori", joka pitää hankkeen tiukasti hallussaan alusta loppuun. Tärkeimmässä asemassa ovat kuitenkin taloyhtiön avainhenkilöt, hallitus ja isännöitsijä.

"Taloyhtiöllä pitäisi olla selkeä visio siitä mihin ollaan menossa," Vahanen patistaa. "On oltava strategia ja sen tekemiseen on varattava riittävästi aikaa, jotta asukkaat sitoutuvat siihen ja voivat tuoda siihen omat näkemyksensä ja tarpeensa. Kun visio on selkeä, päätöksenteko on helpompaa."

Vahasen mukaan tällä hetkellä ei vielä ole työkalua, jonka avulla kiinteistön kunto olisi arvotettavissa rahaksi sillä tavalla, että eri kiinteistöjä voisi verrata keskenään. Asiaa pahentaa se, että monissa yhtiöissä pantataan tietoisesti tietoa silloin kun on tiedossa suurempia korjauksia. Nyt pyritäänkin löytämään sellainen toimintatapa, jolla saadaan laadituksi kiinteistön kuntoindeksi tai elinkaari-indeksi. Se kertoo objektiivisesti, mikä on kiinteistön kunto ottaen huomioon hyvinkin pitkän aikavälin. Mittayksikkö on selkeä ja kaikkien ymmärtämä - raha.

(JKA 25.11.2005)