Kun Rosa Niemikorpi, 20, jakoi somessa unelmansa, hän sai osakseen paljon epäilijöitä. He eivät usko itseensä, joten he eivät uskoneet myöskään minuun, hän sanoo.
Unelmien eteen pitää tehdä töitä, kuuluu sanonta.
Ja niin teki lempääläläinen Rosa Niemikorpi.
Kahden ja puolen vuoden aikana hän keräsi reippaasti yli 30 000 tuhatta euroa elokuvakäsikirjoittajan koulutusta varten New Yorkin elokuva-akatemiassa.
Yövuoroja ennen koulupäivää
Työ alkoi pikaruokaravintola McDonald’sista, jossa Niemikorpi työskenteli 17-vuotiaasta lähtien lukion ohella.
– Olin aluksi harkkapalkalla, jossa sopimus oli 60 tuntia kolmessa viikossa. Tein kuitenkin reippaasti enemmän töitä, koska otin kaikki extravuorot mitä sain, Niemikorpi naurahtaa.
Puolen vuoden jälkeen Niemikorven harjoittelujakso loppui. Hän vaihtoi kuukausisopimukseen, jossa töitä tehtiin 112,5 tuntia kolmessa viikossa. Tämä tarkoitti lukiolaiselle kahdeksan tunnin työpäivää viitenä päivänä viikossa.
– Oli vaihtelevaa, teinkö vuorot koulun jälkeen iltavuorossa vai olinko yövuorossa ennen koulupäivää.
Niemikorpi kertoo tehneensä ajoittain sellaisia vuoroja, joissa pääsi kello kaksi yöllä työvuorosta, eikä päässyt enää bussilla kotiin yöksi. Silloin hän nukkui työpaikallaan muutaman tunnin ennen koulua.
– Minusta tuli jossain kohtaa semmoinen yövuorojen tekijä – ja niitä vuoroja oli todella paljon. Nukuin siis koulun jälkeen koulussa ennen töitä, menin yövuoroon, ja sieltä suoraan taas kouluun. Oli paljon viikkoja, kun en hirveästi käynyt kotona.
Niemikorpi ei voi omien sanojensa mukaan suositella kenellekään tuollaista työmäärää lukion ohella. Hän uskoo jaksaneensa päämäärätietoisuuden ja intohimon avulla, joiden hän kuvailee olleen kantava voima yli kahden vuoden ajan.
Rosa Niemikorven mukaan koulu sujui kaiken työnteon ohessa hyvin, ja hän sai aina tarvittaessa lisäaikaa tehtävien tekoon.
Alan tavoittelu on helpompaa ulkomailla
Niemikorpi halusi pitkään olla kirjailija, mutta kaikki muuttui luovan kirjoittamisen tunnilla Tampereen Yhteiskoulun lukiossa.
Kurssin opettaja sanoi hänelle, että elokuvien käsikirjoittamisesta saisi paremman ammatin kuin kirjojen kirjoittamisesta. Opettaja vinkkasi samalla, että kannattaisi hakea ulkomaille opiskelemaan, koska siellä on paremmat mahdollisuudet menestymiseen kuin Suomessa.
Aalto yliopiston elokuva- ja tv-käsikirjoittamisen kandidaatti- ja maisteriohjelmaan pääsee vuosittain kaksi ihmistä. Se onkin yksi Suomen vaikeimmin tavoitettavissa oleva opiskelupaikka.
Elokuva ja media-alaa voi kuitenkin opiskella tavoitettavammin monessa ammattikorkeakoulussa, mutta suoraan elokuvien käsikirjoitukseen valmistavia koulutuksia ei löydy montaa.
Niemikorpi tiedosti asian, ja päättikin hakea kouluun vain ulkomaille.
– Minua myös kiinnostaa enemmän tehdä töitä Amerikassa, koska ala on siellä paljon isompi kuin Suomessa.
Vihaviesteistä polttoainetta
Rosa Niemikorpi on alusta asti päivittänyt hakuprosessistaan ja työnteosta sosiaaliseen mediaan.
Hän kertoo saaneensa ihanaa ja kannustavaa palautetta, mutta myös anonyymisti epäileviä ja negatiivissävytteisiä viestejä.
"Et tule ikinä pääsemään tuohon kouluun", "miksi edes haet", "eikö kannattaisi hakea ennemmin Suomeen", ihmiset ovat kirjoittaneet.
Niemikorpi näki viestit vain polttoaineena.
Hän sai tiedon kouluun pääsystä maaliskuun ensimmäisenä päivänä, kun hänet valittiin ensimmäisten joukossa kouluun.
Nyt lähtö häämöttää, kun lentokoneen nokka kääntyy kohti New Yorkia elokuun ensimmäisenä päivänä.
– Toivottavasti epäilijät saavat lisää itsevarmuutta ja uskaltavat itsekin tavoitella omia unelmiaan.