Eläin ei ole lelu, joka hankitaan hetkeksi ihmistä viihdyttämään, vaan perheenjäsen, josta tulee pitää huolta jopa 10–20 vuoden ajan. Lemmikin omistaminen vaatii ihmiseltä innostusta, rakkautta sekä rahaa, ja eläimeltä kykyä olla yksin sekä erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa.
Koronaepidemia ja sen aiheuttamat poikkeustoimet näkyvät ihmisten haluissa hankkia lemmikkejä. Niin koiranpentujen kuin kissojenkin kysyntä on kasvanut selvästi, kun koteihinsa pakotetut ihmiset hakevat seuraa ja iloa päiviinsä.
SEY Suomen eläinsuojelun toiminnanjohtaja Maria Lindqvist ja Kennelliiton hallituksen jäsen ja Suomen Koirankasvattajat ry:n puheenjohtaja Vesa Lehtonen näkevät ilmiössä hyviä ja huonoja puolia. Hyvää on erityisesti se, että lemmikin hankkiminen koronakriisin aikana mahdollistaa tiiviin ja pitkän tutustumisjakson, kun uusi omistaja on paljon kotona.
Toisaalta on iso riski, että eläin ei sosiaalistu muihin eläimiin, ihmisiin sekä normaalitilanteisiin, kuten ihmisvilinään ja julkisiin liikennevälineisiin. Epidemian aikana eläimen hankkivan ihmisen tulee erityisesti panostaa siihen, että lemmikki tottuu olemaan yksin ja muiden kanssa. Lemmikin kouluttamiseen täytyy varata aikaa ja energiaa. Niitä pitäisi löytyä ihmiseltä myös poikkeusolojen jälkeen.
Koronakuritus nimittäin loppuu joskus. Sosiaalisen eristäytymisen laukaisema kaipuu lemmikkiin saattaa syrjäyttää ymmärryksen lemmikinomistajan arjesta. Eläin tarvitsee omistajansa aikaa, huolenpitoa ja varoja myös koronaepidemian jälkeen.
– Mikään lemmikki ei ole vaivaton, eikä lemmikkiä kannata hankkia vain korona-aikaa viihdyttämään, Lindqvist sanoo.
Lemmikin hankintaa tuleekin harkita tarkoin – niin koronaepidemian aikana kuin muulloinkin. Lindqvist painottaa, että myös eläinten luovuttajilla on vastuu siitä, että eläimen uusi omistaja täyttää tietyt kriteerit.
Lue myös: Koira tuskastui kotielämään – osoitti lenkin jälkeen mieltään teatraalisella tavalla: "Se ei pidä karanteenista"
Korkea hinta ja odotusaika karsivat koiranpentujen ostajia
Koirat ja kissat ovat suomalaisten suosituimpia lemmikkejä. Tilanne kahden kotieläimen kohdalla on kuitenkin hyvin erilainen jo ostohetkestä alkaen.
Maatiaiskissan saattaa saada kasvattajalta puoli-ilmaiseksi, kun taas koiranpennusta joutuu maksamaan useita satoja tai jopa yli tuhat euroa. Korkean hinnan vuoksi koiranpentua ei todennäköisesti hankita hetken mielijohteesta.
Lisäksi kasvattajien kannalta ongelmana on, että kysyntäpiikkiin ei pystytä heti vastaamaan. Pitäisi olla ensiksi ne koiranpennut. Uuden pentueen syntymistä odotellessa ihminen saa pakostakin muutaman kuukauden ”harkinta-ajan”.
– Periaatteessa sen halun (hankkia koiranpentu) voi toteuttaa vasta alkusyksystä, Lehtonen toteaa.
Pennun odottaminen ja korkea hinta karsivat tehokkaasti hakijajoukosta ihmiset, joille lemmikinhankinta on äkillinen päähänpisto tai joilla ei ole varaa pitää lemmikkiä.
Kissojen hankkimisen halpuus ja helppous puolestaan näkyy matalampana kynnyksenä hylätä eläin. Arvioiden mukaan Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa.
Lue myös: Video vapisevista ja nälkäisistä orvoista kissanpennuista särkee sydämen – hoitaja muistuttaa suomalaisia: "Se on vastuuttomuutta"
Talouden alamäki voi johtaa lemmikkien hylkäämiseen
Suurimpana vaarana on, että taloudellinen taantuma tai lama johtaa karanteeniviihdykkeiksi hankittujen lemmikkien hylkäämiseen ja lopettamiseen. Lemmikin ruokkimiseen uppoaa kuukaudessa kymmeniä tai satojakin euroja. Pitkäkarvaiset lemmikit vaativat säännöllistä trimmausta. Joskus eläin saattaa sairastua ja vaatia eläinlääkärin hoitoa. Käynnin jälkeen maksettavaa voi olla jopa tuhat euroa. Kustannuksia tulee koko lemmikin elämän ajan.
– Totta kai se tarkoittaa, että eläimiä hylätään, kun niitä ei ole harkitusti otettu tai tulee taloudellinen kriisi, Lindqvist sanoo.
Eritoten hylkäämisriski koskee kissoja, joita kohtaan asenteet ovat välinpitämättömämpiä kuin koiria. Suomessa on jo nyt meneillään ympärivuotinen kissakriisi, kun leikkaamattomat ulkona liikkuvat kissat lisääntyvät ja villiintyneet kissapopulaatiot horjuttavat ekosysteemejä metsästäessään luonnonvaraisia eläimiä.
Katukoiria Suomeen ei todennäköisesti tule ilmastollisista ja kulttuurisista syistä. Vapaana kulkevaa koiraa ei Suomessa pidetä normaalina, vaan se otetaan nopeasti kiinni ja toimitetaan löytöeläintoimistoon. Yleensä omistaja myös hakee sieltä koiransa nopeasti.
Lemmikki on omistajansa vastuulla
Lindqvist muistuttaa, että Suomessa eläimen hylkääminen on lainvastaista. Se ei ole myöskään moraalisesti oikein.
– Kun sen eläimen hankkii, se on sinun vastuullasi. Sitä ei voi jättää tai sysätä eläinsuojeluyhdistykseen.
Eläinsuojeluyhdistykset saattavat syksyllä olla tiukan paikan edessä, jos koronaviihdykkeiksi hankittuja eläimiä hylätään runsain mitoin. Nytkään kaikille kissoille ei riitä hoitopaikkaa. Samalla pääasiassa yksityisten lahjoittajien tuella pyörivien yhdistysten rahahanat voivat tyrehtyä taloudellisen alamäen seurauksena.
– Se voi pienentää resursseja, kun samalla avunpyyntöjen määrä kasvaa, Lindqvist sanoo.
Jos ei ole varma, olisiko itsestä lemmikin huoltajaksi koko sen eliniäksi, voi asiaa testata antamalla eläimelle sijaiskodin. Silloin voi auttaa eläintä ja saada sellaisen kotiinsa ilman lopullista päätöstä ja vuosikymmenienkin sitoutumista. Sijaiskotien tarvetta kannattaa kysyä lähimmästä eläinsuojeluyhdistyksestään.
Älä valitse koiraa söpöyden perusteella
Eläintä ei myöskään pidä ottaa vain sen vuoksi, että se on söpö. Esimerkiksi koirien kohdalla rodun pitää olla sellainen, että se sopii omistajansa elämäntyyliin.
– Kehottaisin lähtemään liikenteeseen siitä, että mitä minä haluan sen koiran kanssa tehdä ja miksi minä haluan sen koiran, Lehtonen sanoo.
Sekä Lindqvist että Lehtonen korostavat, että tärkeintä lemmikin hankkimisessa on harkinta. Ihmisen on syytä kysyä itseltään, pystyykö hän antamaan eläimelle turvallisen ja rakastavan kodin ja sitoutumaan lemmikkiin 10–20 vuodeksi – tai pidemmäksi aikaa.
Lemmikki ei ole lelu vaan elävä olento, jonka hyvinvoinnista omistaja on vastuussa.