Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnasta valmistunut väitöskirja paljasti uutta tietoa D-vitamiinista.
Filosofian maisteri Veijo Nurminen tarkasteli väitöstutkimuksessaan D-vitamiinin kohdegeenejä ja niiden ilmentymistä. Kohdegeenejä löytyi yhteensä 273.
Helsingin Sanomat kertoo Nurmisen löytäneen lisäksi kaksi uutta proteiinia, jotka osallistuvat D-vitamiinin kohdegeenien luennan säätelyyn. Väitöstutkimuksessa havaittiin myös, että poikkeavuudet geenien luennan säätelyssä voivat johtaa monien sairauksien syntyyn.
Aiemmista tutkimuksista tiedetään, että D-vitamiinin päätehtäviä ovat luun aineenvaihdunnan, immuunijärjestelmän, solujen kasvun ja hormonitasapainon säätely.
Matalat D-vitamiinitasot on yhdistetty monien sairauksien, kuten autoimmuunitautien ja syöpien, syntyyn.
Suomalaiset tarvitsevat D-vitamiinilisää erityisesti pimeään talviaikaan, ja jos ruokavalioon ei kuulu kalaa tai maitotuotteita. D-vitamiinilisästä hyötyvät myös raskaana olevat, imettävät, vanhukset ja lapset.
Lue myös: Näin D-vitamiinilisä kuuluu oikeasti syödä – teetkö virheen?
Paras mahdollinen D-vitamiinin määrä yksilöllistä
D-vitamiinia on esimerkiksi kalassa ja kananmunissa. Kuvituskuva.
Yli 70 vapaaehtoisen osallistujan avulla Nurminen tutkimustiimeineen huomasi lisäksi, että paras mahdollinen D-vitamiinin määrä on jokaisella ihmisellä yksilöllinen.
– Jokaisen kroppa tiesi, paljonko D-vitamiinia pitää vapauttaa vereen. Ylimäärä varastoitui rasvakudokseen, Nurminen sanoo Helsingin Sanomille.
Tietoa D-vitamiinin kohdegeeneistä voidaan Nurmisen toiveissa käyttää mahdollisesti selvittämään jokaisen ihmisen yksilöllinen D-vitamiinin tarve.
Nurminen väittelee 22. helmikuuta Kuopion kampuksella.
Kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit löydät täältä!
Lähteet: Itä-Suomen yliopisto, Helsingin Sanomat